Vastakkain pörssin rakennussektorin valopilkut: Infrarakentajat GRK Infra ja Kreate

Infrarakentaminen on tällä hetkellä rakennusalan markkinoiden parhaiten kehittyvä sektori. Suuret pörssinoteeratut rakennusyhtiöt kärsivät heikosta kannattavuudesta, mutta GRK Infra ja Kreate ovat löytäneet infrarakentamisesta erinomaisen kasvualueen.

Infra-alan pitkän aikavälin trendejä ovat vihreä siirtymä, puolustus- ja kriittisen infrastruktuurin investoinnit, kaupungistuminen sekä korjausvelka. Toimialaa voidaan pitää vastasyklisenä, sillä kysyntä ei ole merkittävästi riippuvainen talouden suhdanteista.

Sekä GRK Infra että Kreate ovat kasvaneet alalla markkinoita nopeammin. GRK Infran liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen kasvu (CAGR) on ollut 22,8 prosenttia 2017-2024. Kreaten vastaava luku on 9,7 prosenttia. Kasvu ei ole perustunut pelkästään yritysostoihin, vaan yhtiöt ovat onnistuneet myös orgaanisessa kasvussa.

Kannattavuudessa GRK Infra on selvästi Kreatea edellä. Molemmat yhtiöt profiloituvat osinkoyhtiöiksi.

GRK infrarakentamisen sekatavarakauppa, Kreate erikoisosaaja

Yhtiöt kilpailevat toisiaan vastaan useilla infrarakentamisen markkinoilla. Molemmat rakentavat teitä, väyliä, raiteita ja siltoja sekä tarjoavat pohjarakentamisen palveluita.

Kreaten palveluvalikoimaan kuuluvat myös kallio- ja betonirakentaminen sekä kiertotalouspalvelut. Kreate erikoistuu vaativiin infra-alan hankkeisiin, kun taas GRK Infran palveluvalikoimaan sisältyy vakaata liiketoimintaa ratojen kunnossapitoon liittyen sekä pääomia sitovampaa päällystysliiketoimintaa.

Yhtiöt tekevät myös allianssihankkeita, joiden tarkoituksena on jakaa projektiriskejä suurissa hankkeissa.

Kreate on toiminnassaan erikoistuneempi kuin GRK Infra, jota voidaan pitää infra-alan sekatavarakauppana. Kreate ei tästä huolimatta ole ollut GRK Infraa kannattavampi. GRK Infra keskittyy suuriin projekteihin, kun taas Kreaten vahvuus on pienissä ja keskisuurissa projekteissa.

Sijoittajien on varauduttava siihen, että kaikki projektit eivät aina suju suunnitelmien mukaan. Yksittäisen heikosti onnistuneen suuren projektin vaikutus voi olla merkittävä yhtiöiden kannattavuuteen.

GRK Infran luvut vakuuttavat

Vaikka GRK Infra on kasvanut viime vuosina nopeasti, yhtiö ei tavoittele kuuta taivaalta. Sen tavoitteena on pääasiassa ylläpitää nykyinen liikevaihto ja kannattavuus. Yhtiö on historiallisesti onnistunut säilyttämään katteensa kilpailuilla inframarkkinoilla.

Kreaten mukaan alan kilpailua on kiristänyt tänä vuonna suurten rakennusliikkeiden aktiivisempi osallistuminen inframarkkinoille. Kreate tavoittelee pääasiassa orgaanista kasvua, mutta ei täysin poissulje pieniä yrityskauppoja.

GRK Infra on ollut yhtiöistä kannattavampi. GRK Infran keskimääräinen liikevoittomarginaali (5,3 prosenttia) on ollut selvästi Kreaten (3,5 prosenttia) yläpuolella vuosina 2017–H1/2025. Viime vuosina Kreaten kannattavuutta ovat heikentäneet kasvupanostukset, kuten henkilöstömäärän kasvattaminen.

Pitkällä aikavälillä molemmat yhtiöt ovat onnistuneet projektien toteutuksessa hyvin. Projektien kustannukset ovat usein alittaneet budjetin, mikä on tukenut kannattavuutta.

Projektipohjaista liiketoimintaa ei kuitenkaan voida pitää skaalautuvana, joten erityisesti GRK Infran jo korkean kannattavuuden parantaminen voi olla haasteellista.

GRK Infran pääoman tuotto on ollut selkeästi Kreatea korkeampi. GRK Infran keskimääräinen oman pääoman tuotto (ROE) on ollut 32,5 prosenttia ajanjaksolla 2017–H1/2025, kun Kreaten vastaava lukema on 14,6 prosenttia.

Molemmilla yhtiöillä on kevyet taseet, sillä alalla tehdään pääasiassa uusia ja korvausinvestointeja koneisiin ja kalustoon. Yhtiöillä on edellytykset tuottaa hyvää kassavirtaa omistajille. GRK Infran taloudellinen asema on erittäin vahva, ja yhtiö on nettovelaton. Myös Kreaten nettovelkaantuneisuus on maltillista.

GRK Infra on ollut aktiivisempi yritysostoissa, ja tämä trendi todennäköisesti jatkuu. Yhtiö on tänä vuonna tiedottanut kahdesta uudesta yritysostosta. Kreate keskittyy pääasiassa kasvuun ratarakentamisessa ja Ruotsin markkinoilla.

Kummankaan yhtiön on vaikea saavuttaa kestävää kilpailuetua. Hinta on ratkaiseva tekijä sekä yksityisen että julkisen sektorin hankkeissa. Brändin merkitys on alalla rajallinen, eikä infrarakentaminen ole riippuvainen erityisestä teknologiasta, vaan alalla käytetään samankaltaista kalustoa. Tärkein kilpailukyvyn lähde on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Molemmat yhtiöt korostavat yrittäjämäistä toimintakulttuuria: johdon ja henkilöstön osakeomistus on merkittävä.

Alan näkymät edelleen valoisat

Yhtiöt näkevät infra-alan näkymät positiivisina toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksissaan. 

GRK Infra kuvailee markkinatilannetta näin: ”Infrarakentamisen markkina kasvaa kokonaisuudessaan tänä vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.”

Kreate arvioi näkymiään puolestaan seuraavasti: ”Kreaten arvion mukaan markkinanäkymät yhtiölle soveltuvassa inframarkkinassa Suomessa ja Ruotsissa vahvistuvat.”

Raklin tuoreen suhdannekatsauksen mukaan infrarakentamisen markkina kasvaa viisi prosenttia vuonna 2025. Raideinvestoinnit ajavat kasvua, mutta myös väylä-, katu-, tietoliikenne ja tuulivoimainvestoinnit pysyvät korkealla tasolla. Vuonna 2026 markkinan odotetaan kasvavan noin 0,5 prosenttia.

Datakeskusten ja puolustusalan investoinnit voivat tuoda merkittäviä projekteja molemmille yhtiöille. Kreate on tällä hetkellä mukana viiden datakeskuksen rakentamisessa. Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen voi tarkoittaa investointeja väyliin, ratoihin ja lentokenttiin.

Suomen infrarakentamisen markkina on noin yhdeksän miljardin euron arvoinen. GRK Infran markkinaosuus on noin 4,0 prosenttia ja Kreaten noin 2,5 prosenttia pirstaleisella markkinalla. Yhtiöiden pahimpia kilpailijoita ovat Suomessa Destia, YIT ja Peab.

Kasvua haetaan pääasiassa Ruotsista

Molemmat yhtiöt ovat kasvaneet vahvasti Suomessa, mutta viime vuosina ne ovat hakeneet kasvua myös ulkomailta. GRK Infra on kansainvälisempi, toimien Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa, kun taas Kreaten toiminta rajoittuu Ruotsiin.

Ruotsi tuo GRK Infralle 40 prosenttia ja Kreatelle 15 prosenttia liikevaihdosta. Ruotsin markkina on merkittävästi Suomen markkinaa suurempi – yli 20 miljardin euron arvon kokoinen.

Kreaten Ruotsin liiketoiminta keskittyy Tukholman ja Göteborgin alueille. Yhtiön liikevaihto tulee pääosin maanalta eli metro- ja rautatietunneleiden rakentamisesta. Kreate hakee merkittävää kasvua Ruotsista, kun taas GRK Infran on korvattava Pohjois-Ruotsin Stegran projekti uusilla hankkeilla pysyäkseen liikevaihdossa nykyisellä tasolla.

Stegran vety- ja terästehtaan pohja- ja maanrakennustyöt ovat olleet GRK Infralle yli 400 miljoonan euron projekti (historian suurin), josta tuloutuu tänä vuonna noin 200 miljoonaa euroa.

Mahdollista korvaavaa liikevaihtoa voi GRK Infralle tulla SSAB:n Luulajaan rakennettavasta terästehtaasta, jossa yhtiö on ollut mukana tekemässä koepaalutuksia. Yhtiö kertoi syyskuussa 2025 laajentavansa toimintaansa Etelä-Ruotsiin, missä kilpailun arvioidaan olevan kovempaa kuin Pohjois-Ruotsissa.

Prognoscentret arvioi Ruotsin infrarakentamisen kasvavan tänä vuonna kuusi prosenttia. Ruotsissa investoidaan erityisesti väyliin, ratoihin, puolustukseen, satamiin ja sähköverkkoihin. Ruotsin hallitus on merkittävästi lisännyt liikenneinfrastruktuurin rahoituskehityksiä esityksessään kaudelle 2026-2037. Kehystä nostettiin vuonna 2024 80 miljardista eurosta 103 miljardiin euroon.

Vaikka Ruotsin markkinat kasvavat, monilla suomalaisella rakennusalan pörssiyhtiöillä on ollut siellä haasteita, kuten YIT:n, Lemminkäisen ja Lehdon kokemukset osoittavat. YIT vetäytyi Ruotsin inframarkkinoilta vuonna 2024 heikon kannattavuuden vuoksi. GRK Infra ja Kreate vakuuttavat Ruotsin liiketoimintansa olevan kannattavaa, mutta sijoittajat seuraavat suunnitelmia tarkasti.

Ratainvestoinnit pitkän aikavälin kasvuajuri

Ratainvestoinnit ovat molempien yhtiöiden kasvun veturi. GRK Infralla on tänä vuonna ollut työn alla esimerkiksi Espoon kaupunkirata (100 miljoonaa euroa), Viron ratojen sähköistäminen (79 miljoonaa euroa) ja Lounais-Suomen ratojen kunnossapito (55 miljoonaa euroa).

Tilauskannan ulkopuolella GRK Infralla on kehitysvaiheessa kolme merkittävää rataprojektia: Turun raitiotie (150 miljoonaa euroa), Vantaan raitiotie (105 miljoonaa euroa) ja Rail Baltica -pääraide (158–216 miljoonaa euroa).

Rail Baltica on miljardiprojekti, josta yhtiölle voi tulla uusia urakoita vuoteen 2030 asti. Lisäksi raideverkoston sähköistämistä jatketaan etelänaapurissa.

Kreate on osallistunut tänä vuonna esimerkiksi Tampereen henkilöratapihan (40 miljoonaa euroa) ja Helsinki–Riihimäki-hankkeen (58 miljoonaa euroa) toteutukseen. Yhtiöllä on kehitysvaiheessa kaksi projektia: Tampereen henkilöratapihan vaihe 2 (160 miljoonaa euroa) ja Vantaan raitiotie (105 miljoonaa euroa).

Vantaan raitiotietä GRK Infra ja Kreate toteuttavat allianssimallilla, joka on jaettu tasan yhtiöiden kesken.

Syyskuun alussa uutisoitiin, että Turun tunnin juna -hanke etenee. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 2,5–3,0 miljardia euroa, mikä voi tarjota uusia urakoita yhtiöille, mikäli hanke lähtee liikkeelle.

Vaikka ratarakentamisen pitkän aikavälin näkymät ovat lupaavat, kilpailu alalla on kiristynyt. GRK Infra ilmoitti syyskuussa 2025 aloittavansa muutosneuvottelut Suomen rataliiketoiminnassaan.

Myös Ruotsissa investoidaan ratoihin, ja vuonna 2026 alkavat muun muassa Tukholman neljäs metrolinja ja pääratojen parantaminen kolmen suuren kaupungin välillä. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa suunnitellaan ratojen päivittämistä paremmin teollisuuden tarpeisiin.

Arvostus eriytynyt toisistaan

Yhtiöiden tulospohjainen arvostus eroaa merkittävästi. Inderesin vuoden 2025 ennusteiden mukaan GRK Infran EV/EBIT-kerroin on 7,2x, kun Kreaten on 12,0x.

Arvostusero johtuu siitä, että analyytikot odottavat Kreaten tuloksen nousevan ensi vuonna, kun taas GRK Infran tuloksen odotetaan laskevan. Kreaten tilauskanta on erittäin vahva – 40 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden toisen neljänneksen lopussa – kun taas GRK Infran tilauskanta on hieman heikompi kuin viime vuonna.

Lisäksi GRK Infran arvostusta painavat todennäköisesti kilpailu- ja kuluttajaviraston asfalttikartellitutkinta sekä projektien suuret ennakkomaksut. Jos GRK Infran tulos ei laske merkittävästi vuonna 2026, sen osake vaikuttaa edulliselta.

Koska kummankaan yhtiön ei odoteta kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina, niiden liikevaihtopohjainen arvostus on hyvin lähellä toisiaan. Kreaten EV/liikevaihto-kerroin on 0,4x ja GRK Infran 0,5x.

Molemmat yhtiöt profiloituvat osinkoyhtiöksi. GRK Infran osinkotuotto on 4,6 prosenttia ja Kreaten 5,1 prosenttia keväälle 2026. Kreaten tavoitteena on jakaa vähintään puolet vuosittaisesta nettotuloksestaan osinkoina, kun taas GRK Infran osinkopolitiikka tähtää vähintään 40 prosentin osingonjakosuhteeseen.

Sijoittajan on pohdittava, pystyykö Kreate parantamaan heikompaa kannattavuuttaan, kun taas GRK Infran osalta katseet kohdistuvat nykyisen kannattavuuden puolustamiseen. Projekteihin liittyvät kannattavuusriskit ja alan kiristyvä kilpailu on otettava huomioon.

Yhtiöt toteuttavat kiinteähintaisia hankkeita, joten kustannustenhallinta on keskeistä. Avainhenkilöiden sitouttaminen on tärkeää, sillä heidän menettämisensä voisi hankaloittaa projektien toteuttamista. Valtion ja kuntien heikko taloustilanne muodostaa riskin yhtiöihin sijoitettaessa.

Kirjoittaja omistaa GRK Infran osakkeita.