Metsäjätti UPM kertoi tiistaina, että yhtiön hallitus on päättänyt käynnistää vaneri- ja viilutuotteiden valmistukseen keskittyvän UPM Plywood -liiketoiminta-aluetta koskevan strategisen arvioinnin.
Yhtiön tavoitteena on arvioida vaihtoehtoja vaneriliiketoiminnan pitkän aikavälin mahdollisuuksien maksimoimiseksi kehittyvässä markkinaympäristössä.
Strategisen arvioinnin kohteena on useita vaihtoehtoja, kuten liiketoiminnan irtaantuminen UPM:stä esimerkiksi myynnin, osittaisjakautumisen tai pörssilistautumisen kautta. Tavoitteena on tunnistaa paras mahdollinen suunta vaneriliiketoiminnalle sekä edistää arvonluontia UPM:n osakkeenomistajille.
”UPM on kasvanut materiaaliratkaisujen yhtiöksi, jolla on laaja portfolio houkuttelevia liiketoiminta-alueita. Arvioimme jatkuvasti mahdollisuuksia liiketoimintojen täyden arvonluontipotentiaalin varmistamiseksi. Päätös käynnistää UPM Plywoodin strateginen arviointi on osa sitoutumistamme jokaisen liiketoiminta-alueen pitkän aikavälin menestykseen”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo.
UPM Plywood ei ole UPM:n mittakaavassa tärkeä liiketoiminta-alue. Sen liikevaihto oli viime vuonna vain 430 miljoonaa euroa, kun koko konsernin liikevaihto oli lähes 10,5 miljardia euroa. Oikaistusta liikevoitosta Plywoodin osuus on vieläkin pienempi.
Siten UPM:n suunnitelma Plywoodin suhteen ei liene UPM:n osakkeen arvostuksen kannalta kovinkaan merkittävä.
Sen sijaan enemmän sijoittajia saattaa kiinnostaa se mahdollisuus, että Plywood ei välttämättä olekaan ainoa osa, jonka UPM:stä voisi irrottaa. Tämän mahdollisuuden tuo esiin Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen.
”Plywoodin mahdollisen järjestelyn onnistuessa emme pitäisi poissuljettuna, että UPM harkitsisi jollain aikajänteellä samaa arvonpurkumekanismia myös muille liiketoiminnoilleen”, Viljakainen toteaa.
Mitä osia yhtiöstä UPM sitten saattaisi tarkastella kriittisesti?
Viljakainen nostaa esiin yhtiön Energy- ja Adhesive Materials -liiketoiminnot.
UPM:n Energy-liiketoiminta on yksi Suomen johtavista vähäpäästöisen energian tuottajista ja Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. UPM Energy tuottaa sähköä vesivoimalla, ydinvoimalla ja lauhdevoimalla sekä toimii fyysisen sähkön ja sen johdannaisten kaupassa. Yhtiöllä on myös yhteistuotantolaitoksia, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä pääasiassa UPM:n omien tehtaiden tarpeisiin, ja UPM omistaa osuuksia muun muassa Pohjolan Voima Oy:ssä.
UPM:n Adhesive Materials -liiketoiminta näkyy ennen kaikkea UPM Raflatac -yksikkönä, joka on yksi maailman johtavista tarralaminaattien (adhesive label materials) valmistajista. UPM Raflatacin tuotteita käytetään esimerkiksi etikettien, teollisuus- ja kuluttajapakkausten sekä informaatiotarrojen ratkaisuissa.
Viljakaisen mukaan nämä kaksi liiketoimintoa voisivat sekä sisältää piilevää arvoa että olla irrotettavissa UPM:stä.
”Näihin suurempiin ja arvokkaampiin liiketoimintoihin kohdistuvat liikkeet tai edes niihin liittyvät huhut olisivat myös osakkeen kannalta merkityksellisempiä, ja ne voisivat vaikuttaa osakkeen pääasialliseen hinnoittelumekanismiin.” UPM:n osien summassa voi olla arvoa suhteessa yhtiön tämänhetkiseen arvostukseen, joka kärsii sinänsä perustellusti yhtiön useiden liiketoimintojen heikosta tulossyklistä, Viljakainen muistuttaa.
UPM:n osake hinnoitellaan tällä hetkellä tasepohjaisella P/B-kertoimella 1,2x.
Lue myös tämä: UPM:n yllättävä vetäytyminen jätti-investoinnista herättää kysymyksiä
