Tässä on pörssilistattujen rahastojen osinkohirmu

Jo muutaman vuoden ajana sijoittajien ulottuvilla on ollut todellinen pörssilistattujen rahastojen osinkohirmu. Amerikkalaispankki J.P. Morganin Global Equity Premium Income Active ETF (JGPD) maksaa hulppeaa tuottoa, mutta taika piilee pintaa syvemmällä.

Rahaston suurimpia omistuksia ovat monet tunnetut nimet kuten Johnson & Johnson, Microsoft, Berkshire Hathaway ja PepsiCo. Listalta löytyvät myös eurooppalaiset teleoperaattorit saksalainen Deutsche Telekom ja ranskalainen Orange. 

Profiililtaan rahaston sijoitukset ovat vakaita ja historiassaan menestyneitä suuryhtiöitä. Rahastoon on sijoitettu yli 1,6 miljardin dollarin edestä varoja. 

Rahasto on laajasti hajautettu. Se pitää sisällään yli 240 eri osaketta. Rahaston osakevalinta on luonteeltaan aktiivista. Osakevalinta kohdistuu aliarvostettuihin yhtiöihin, joiden hintaliikkeet (beta) ovat maltillisia. 64 prosenttia rahaston omistuksista on amerikkalaisia osakkeita, mutta omistuksissa ei ole samanlaista keskittyneisyyttä kuin yleisindeksissä.

Pörssilistattujen rahastojen eli ETF:ien tapauksessa puhutaan tarkalleen ottaen tuotto-osuudesta. Tuotto-osuutta verotetaan osakkeista saatuja osinkoja rankemmin.

Tällä hetkellä rahasto maksaa korkeaa tuotto-osuutta kuukausittain. Viime vuonna se jakoi tuotto-osuutta 1,83 euroa osuutta kohden. Julkaisuhetken kurssilla laskettuna tämä tarkoittaisi noin 8,3 prosentin tuottoa.

Usein korkea tuotto on merkki korkeasta riskistä. JGPD:n kohdalla vaikeasti hahmotettava riski tulee sen erityisominaisuudesta. Rahasto tavoittelee lisätuloa myymällä niin kutsuttuja osto-optioita rahaston omistamia arvopapereita vastaan. Valtaosa rahaston tuotto-osuudesta tulee optioiden myymisestä saaduista tuloista.

Mitä optioiden myyminen tarkoittaa?

“Jos myy osto-option, saa rahaa siitä (option markkina-arvosta), mutta option myyjä on velvoitettu myymään osakkeen tiettyyn hintaan option eräpävänä, jos option ostaja haluaa käyttää option oikeutta ostaa osakkeen”, United Bankersin salkunhoitaja Mats Skön avaa.

Rahaston tuotto-osuus vaihtelee riippuen osinkotuloista, optiostrategian tuotosta ja rahaston perusvaluutan, Yhdysvaltain dollarin, kehityksestä.

Rahaston dollarimääräinen versio (JGPI) lanseerattiin vuoden 2023 lopussa, joten sijoittajilla ei ole juurikaan näyttöjä kuinka se käyttäytyy laskumarkkinassa. Rahaston arvo ei ole toipunut täysin viime kevään kauppasodan aiheuttamasta kurssilaskusta. Sen omistuksissa on verrattain vähän tekno-osakkeita.

“Osto-option arvo laskee kun markkina laskee, mikä on hyvä option myyjälle, mutta option myyjä omistaa myös osakkeen ja rahasto kärsii osakkeen laskusta sitä kautta. Rahasto saa myydyistä osto-optiosta vähän tuloja”, Skön selittää.

Toisin sanoen optioiden myyminen tuottaa laskumarkkinassa, mutta rahasto on silti altistunut sen omistamien osakkeiden kurssilaskulle. Optioiden myyminen rajaa nousupotentiaalia, kun osakekurssit kiipeävät ylös. 

Rahastoon sijoittava ottaa siis riskin markkinalaskusta ja saa korkean kassavirran nousupotentiaalin kustannuksella. Rahaston sanotaan toimivan parhaiten poukkoilevalla mutta sivuttaissuuntaisella markkinalla, jossa ei ole selkeää trendiä ylös tai alas. Tällöin optioiden myymisestä saadut tulot ovat korkeimmillaan.

Näin ollen rahasto sopii parhaiten sijoittajalle, joka tarvitsee tai arvostaa kassavirtaa.

Vastaavanlaista strategiaa noudattavia pörssilistattuja rahastoja ovat esimerkiksi JEIP ja JEQP. Ensimmäinen sijoittaa S&P 500 -indeksin yhtiöihin ja jälkimmäinen puolestaan Nasdaqiin listattuihin osakkeisiin eli pääasiassa teknoyhtiöihin. 

Rahastoista löytyvät myös versiot, jotka eivät jaa tuotto-osuutta, vaan sijoittavat saadut osingot ja optioiden myynnistä saadut tulot uudelleen.