Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Öljykriisi käänsi korko-odotukset päälaelleen

Vielä helmikuussa markkinat odottivat koronlaskuja sekä euroalueella. Nyt swap-markkinat hinnoittelevat EKP:n koronnostoa jo syyskuulle.
EKP Euroopan keskuspankki EKP Euroopan keskuspankki

Hormuzinsalmessa tankkeriliikenne on häiriintynyt jo toista viikkoa. Salmen kautta kulkee normaalioloissa päivittäin noin viidennes maailman öljystä. Nyt salmi on käytännössä suljettu öljy‑ ja LNG‑tankkeriliikenteeltä.

Virallista, kansainvälisoikeudellista “sulkupäätöstä” ei ole tehty, mutta Iranin vallankumouskaartin komentajat ovat julkisesti julistaneet salmen suljetuksi ja uhkailleet kaikkia läpikulkuyrityksiä, minkä lisäksi useita tankkereita on ammuttu, vaurioitettu tai upotettu. Tämä on nostanut sodanriskilisän, vakuutusmaksut ja rahtihinnat niin korkeiksi, että varustamot ja rahtaajat kiertävät aluetta, ja sotalaivasto‑operaatioista huolimatta kaupallinen liikenne on käytännössä pysähtynyt.

Tankkeriliikenteen romahduksen vuoksi pelkästään viime viikolla Brent-raakaöljy kallistui 28 prosenttia ja yhdysvaltalainen WTI-viitelaatu peräti 36 prosenttia. Drooni-isku Qatarin Ras Laffanin terminaaliin, maailman suurimpaan nesteytetyn maakaasun vientipaikkaan, nosti Aasian LNG-hintoja 45 prosenttia.

Tällaisessa ympäristössä rahamarkkinoiden korko-odotukset ovat kääntyneet tavalla, jollaista ei ole nähty vuosiin.

Vielä helmikuun lopussa kukaan ei oikeastaan uskonut Euroopan keskuspankin koronnostoon. Analyytikot odottivat laajalti, että Englannin keskuspankki laskisi korkoa maaliskuussa.

Iranin sodan kiihtyminen ja sen vaikutukset energiainfrastruktuuriin pyyhkivät nuo odotukset pois muutamassa päivässä.

Korkojohdannaiset hinnoittelivat perjantaina jo täysimääräisesti 25 korkopisteen EKP:n koronnostoa syyskuuhun mennessä, ja kolmanneksen todennäköisyydellä toinen nosto toteutuisi joulukuussa. Sitten tuli viikonloppu. Brent-raakaöljy kallistui vielä 23 prosenttia noin 114 dollariin tynnyriltä, mikä on korkein taso sitten vuoden 2022.

Vedot koronnostojen puolesta ovat sen jälkeen vain vahvistuneet.

Kenties vielä rajumpi on ollut käänne Britanniassa. Helmikuun puolivälissä Englannin keskuspankin maaliskuisen koronlaskun todennäköisyydeksi arvioitiin 80 prosenttia. Hollantilaispankki ING:n mukaan luku on romahtanut noin 20 prosenttiin, kun treidaajat joutuvat arvioimaan nousevan energian hinnan vaikutuksia kuluttajahintoihin.

Jos öljyn hinta pysyy yli 110 dollarissa ja eurooppalainen kaasun hinta säilyy koholla, Britannian inflaatio voi ING:n arvion mukaan tilapäisesti lähestyä viittä prosenttia.

Keskuspankkiirien jarrutus ei pure

EKP:n johto on yrittänyt hillitä markkinoiden nopeita johtopäätöksiä, toistaiseksi vaatimattomalla menestyksellä.

Johtokunnan jäsen Isabel Schnabel myönsi maaliskuun 6. päivänä, että Iranin jännitteiden nostama energian hinta on tehnyt inflaatiokehityksestä aiempaa vaikeammin ennakoitavaa. Hän kuitenkin korosti, että pankin on ensin arvioitava, jäävätkö vaikutukset keskipitkän aikavälin inflaatioon pysyviksi.

Pääjohtaja Christine Lagarde toisti tutun viestin päätösten datariippuvuudesta. Espanjan keskuspankkipääjohtaja José Luis Escrivá meni pidemmälle ja piti korkomuutosta maaliskuun 19. päivän kokouksessa erittäin epätodennäköisenä.

Markkinat eivät ole välittäneet.

Toki investointipankkien ennusteet ovat toistaiseksi varovaisempia kuin johdannaishinnoittelu. Morgan Stanley ja Bank of America ovat kumpikin hylänneet ennusteensa EKP:n koronlaskuista vuodelle 2026, mutta kumpikaan ei vielä ennusta koronnostoa.

Ero markkinahinnoittelun ja investointipankkien näkemysten välillä kertoo tilanteen poikkeuksellisesta epävarmuudesta.

Halvaantunut rahapolitiikka

Bloombergin haastattelema strategi Evelyne Gomez-Liechti kuvaa sekä EKP:n että Englannin keskuspankin olevan käytännössä halvaantuneita. Logiikka on yksinkertainen mutta armoton: keventäminen öljyshokin keskellä vaarantaa uskottavuuden, kiristäminen taas uhkaa talouskasvua.

Kumpaankaan suuntaan liikkuminen ei ole riskitöntä.

Ennustemarkkinoilla Englannin keskuspankin vuoden loppuun mennessä toteutuvan koronnoston todennäköisyydeksi arvioitiin maaliskuun alussa 42 prosenttia. Luku ei ole enemmistöodotus, mutta vielä kuukausi sitten se olisi ollut käsittämätön.

EKP:n seuraava korkokokous pidetään maaliskuun 19. päivänä. Harva odottaa päätöksiä niin pian, mutta kokouksen viestintä paljastaa, kuinka vakavasti pankki suhtautuu energiashokkiin.

Jos öljyn hinta ei ole siihen mennessä kääntynyt laskuun, paine kasvaa joka kokouksen myötä.


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *