Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti ohjauskorkojen laskun kesäkuussa 2024, jolloin se laski ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Siitä lähtien EKP on jatkanut koronlaskuja säännöllisesti käytännössä jokaisessa kokouksessaan: muun muassa syyskuussa, lokakuussa, joulukuussa 2024 sekä tammikuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa 2025.
Tähän mennessä EKP on laskenut ohjauskorkoja kahdeksan kertaa kesäkuun 2024 ja kesäkuun 2025 välillä, jokaisella kerralla 0,25 prosenttiyksikön verran.
Viimeisin päätös korkojen laskusta tehtiin viime kesäkuussa, jolloin EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa jälleen 0,25 prosenttiyksiköllä. Heinäkuussa EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Talletuskorko on tämän jälkeen ollut 2,00 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 prosenttia.
Korkopolitiikkaan on vaikuttanut inflaation hidastuminen ja euroalueen heikko talouskasvu. EKP:n mukaan päätökset tehdään aina tilannekohtaisesti tuoreimpien talouslukujen perusteella, eikä se sitoudu etukäteen tiettyyn korkopolkuun.
Danske Bank on päivittänyt näkemystään EKP:n ohjauskoroista.
”Aiemmin ennustimme EKP:lle vielä yhtä lisäleikkausta syyskuun kokouksessa, mutta nyt uskomme koronlaskujen olevan jo ohi. Uskomme korkojen pysyvän nykytasollaan ensi vuoden loppuun saakka ulottuvan ennustehorisonttimme läpi”, pankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen toteaa Danske Bankin viikkokatsauksessa.
Ilvosen mukaan EU:n ja USA:n kauppasopimuksen myötä hellittänyt tulliepävarmuus, kesän aikana saatu pelättyä vahvempi makrodata ja Saksan kaavailema entistä etupainoisempi elvytys vähentävät koronlaskujen tarvetta.
Lisäksi euroalueen heinäkuun ennakkoinflaatio oli hieman odotettua nopeampaa. Hinnat kohosivat 2,0 prosenttia vuodentakaisesta ja pohjainflaatio pysyi vakaana 2,3 prosentissa.
Ilvosen mukaan myös markkina on vetänyt koronlaskuhinnoitteluaan takaisin hiljalleen kesän aikana.
”Vielä alkukesästä markkina uskoi EKP:n leikkaavan korkoja aina 1,5 prosenttiin saakka, mutta nyt yhdenkin lisäleikkauksen todennäköisyydeksi hinnoitellaan enää vain reilut 50 prosenttia.”
Jos Danske Bankin oma ennuste osuu oikeaan, pysyvät myös euriborit lähellä nykytasoaan ensi vuotta kohden.
Euribor-korot määräytyvät sen perusteella, millä hinnalla euroalueen suurimmat pankit lainaavat rahaa toisilleen markkinoilla. EKP:n ohjauskorot vaikuttavat näihin korkoihin suoraan, koska ne määrittävät pankkien välisen rahan hinnan pohjatason: kun EKP nostaa tai laskee ohjauskorkojaan, euribor-korot seuraavat tätä muutosta yleensä viiveellä ja markkinaodotusten kautta.
Lyhyet euribor-korot, esimerkiksi yhden kuukauden euribor, seuraavat erityisen tarkasti EKP:n talletuskorkoa, kun taas pidemmissä euribor-koroissa kuten 12 kuukauden euriborissa painottuvat lisäksi markkinoiden ennakoinnit EKP:n korkopolitiikan tulevasta suunnasta.
Kun EKP laskee ohjauskorkojaan, pankkien rahoituksen hinta laskee, mikä näkyy vähitellen myös alempina euribor-korkoina ja sitä kautta kotitalouksien ja yritysten lainakoroissa.
Vaikka EKP ei suoraan päätä euribor-tasoja, sen rahapolitiikka käytännössä ohjaa koko korkomarkkinan kehitystä euroalueella.
