Erityisesti EKP:n johtoryhmän jäsenen Isabel Schnabelin kommentit, joiden mukaan keskuspankin seuraava korkoliike voi olla korkojen nosto, ovat ruokkineet odotuksia EKP:n nopeasti lähestyvästä linjakäänteestä ja samalla pelkoja euribor-korkojen kääntymisestä uudestaan nousuun.
Schnabel sanoi Bloombergin haastattelussa 8. joulukuuta, että euroalueen kasvu- ja inflaationäkymien riskit ovat kääntyneet selvästi ylöspäin, mikä heijastaa euroalueen odotettua potentiaalista vahvempaa kasvua ja finanssipolitiikan elvyttävyyttä.
FAZ:n podcastissa 22.12. julkaistussa haastattelussa hän täsmensi, ettei odota korkojen nostoja “ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa” ja että korot pysyvät todennäköisesti “vakaina melko pitkään”, ellei tule odottamattomia shokkeja. Samassa yhteydessä hän painotti näkevänsä taloudessa tällä hetkellä enemmän inflaatiota kiihdyttäviä kuin hidastavia voimia, mikä hänen mielestään tarkoittaa, että joskus jatkossa korkoja joudutaan jälleen nostamaan.
Onko siis euroalueella odotettavissa korkojen nousua ensi vuonna?
OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen pitää pelkoja EKP:n korkojen nostoista ennenaikaisina. Hänen mukaansa korkomarkkinoiden näkymät ovat edelleen pitkälti vakaat.
”EKP:n joulukuun korkokokous alleviivasi keskuspankin jatkavan tarkkailevalla rahapolitiikkalinjalla ilman suunnitelmia nopeista linjakäänteistä. Pääjohtaja Lagarde ei suostunut viime viikon kokouksessa edes kertomaan seuraavan korkoliikkeen suuntaa. Hän vetosi talouskuvaan liittyvään merkittävään epävarmuuteen ja piti keskuspankin kaikki vaihtoehdot avoimina”, Hännikäinen toteaa.
Keskuspankki tarkkailuasemissa
Kokouksen jälkeen nimettömät EKP-lähteet kuitenkin kertoivat, että koronlaskusykli on lähtökohtaisesti ohi.
”Näkemyksemme mukaan EKP:lla ei ole nyky-ympäristössä, jossa inflaatio on vakautunut kahden prosentin tavoitetason tuntumaan, mitään syytä lähteä muuttamaan rahapolitiikkalinjaansa ja keskuspankki voi nyt tarkkailla rauhassa talouden kehitystä ennen seuraavista askelistaan päättämissä”, Hännikäinen toteaa.
EKP jatkoi täysin odotetusti vakaalla linjalla ja piti rahapolitiikkalinjansa kannalta keskeisen talletuskoron 2,0 %:ssa. Mikään ulkoinen voima ei nyt pakota keskuspankkia linjamuutoksiin ja edessä on pidempi seesteinen rahapolitikkaperiodi #EKP pic.twitter.com/i2ugOEgUIn
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) December 18, 2025
OP Pohjola ennakoi pidempää seesteistä rahapolitiikkaperiodia.
”Näkemyksemme mukaan EKP:n koronnosto voisi tulla ajankohtaiseksi aikaisintaan ensi vuoden lopulla, ja riskit ovat kallellaan koronnoston vielä pidemmän lykkääntymisen suuntaan.”
Futuurimarkkinat hinnoittelevat vain pientä nousua euribor-koroissa
Sijoittajille ja asuntovelallisille oleellista on myös lainojen tärkeiden viitekorkojen eli euribor-korkojen kehityssuunta.
Kun EKP laskee ohjauskorkoja, pankkien keskuspankkirahoitus halpenee ja lyhyet rahamarkkinakorot, mukaan lukien 3 ja 12 kuukauden euribor, tyypillisesti laskevat samaan suuntaan, vaikka liikemarginaali ja ajoitus voivat poiketa. Vastaavasti ohjauskorkojen nosto kiristää rahoitusoloja, nostaa pankkien välisten talletusten hinnoittelua ja johtaa ajan mittaan korkeampiin euribor-tasoihin, mikä näkyy suoraan esimerkiksi euriboriin sidottujen asuntolainojen koroissa.
Euribor-korkojen pohjakosketus ajoittui kevääseen, jolloin 12 kuukauden euribor-korko kutitteli 2 prosentin tasoa, mutta ei painunut sen alapuolelle. Korkotasot ovat nousseet sittemmin hienoisesti.
”Odotamme euribor-korkojen pysyttelevän pitkälti nykytasojensa tuntumassa ja kohoavan vain hieman ensi vuoden aikana EKP:n tarkkailevan linjan rajatessa korkojen liikkumavaraa. Tätä pidemmälle näkyvyys on vähäistä ja korkokehityksen ennustettavuus heikkoa”, Hännikäinen arvioi.
Euribor-futuurit hinnoittelevat keskeisen 12 kuukauden euribor-koron nousevan nykyiseltä 2,27 prosentin tasolta noin 2,4 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä, joten korkomarkkinat eivät odota reippaita korkoliikkeitä.
Hännikäinen haluaa silti korostaa, että markkinahinnoittelu ei ole missään nimessä tae tulevasta ja hinnoittelu voi muuttua merkittävästikin talouskuvan eläessä.
”Vuosien 2022-2023 nopeat korkoliikkeet muistuttivat korkoriskeistä. Riskeihin kannattaa edelleen varautua, vaikka seuraavan vuoden korkonäkymä näyttää nykytiedon valossa verrattain seesteiseltä”, hän toteaa.
