EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaatio on tällä hetkellä kahdessa prosentissa eli keskipitkän aikavälin tavoitteen mukainen.
Euroalueen vuotuinen inflaatio oli kesäkuussa 2,0 prosenttia, kun se toukokuussa se oli 1,9 prosenttia. Energiahinnat nousivat kesäkuussa mutta olivat silti alemmat kuin vuotta aiemmin.
Tavaroissa hintainflaatio hidastui 0,5 prosenttiin kesäkuussa, kun taas palveluissa se nopeutui 3,3 prosenttiin oltuaan 3,2 prosenttia toukokuussa.
Pohjainflaation mittarit ovat kaikkiaan kahdessa prosentissa eli EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaisia. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten vuotuinen kasvu hidastui 3,8 prosenttiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sitä edeltäneellä vuosineljänneksellä kasvu oli 4,1 prosenttia. Tämä hidasti yksikkötyökustannusten nousua, kun tuottavuuden kasvu samaan aikaan vahvistui.
EKP:n palkkamittari sekä kyselytutkimukset yritysten, kuluttajien ja ennustelaitosten palkkaodotuksista ja muut ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että palkkojen kasvu hiljenee entisestään.
Kuluttajien lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset laskivat touko- ja kesäkuussa kumoten edellisinä kuukausina havaitun odotusten nousun.
Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen lähellä kahta prosenttia, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.
Tuoreimmat tiedot vastaavat suurin piirtein EKP:n neuvoston aiempaa arviota inflaationäkymistä. Euroalueen hintapaineet ovat vähentyneet edelleen, kun palkkojen kasvu on hidastunut.
EKP:n neuvoston aiemmat koronlaskut ovat osasyynä siihen, että talous on pysynyt toistaiseksi kestokykyisenä haastavassa globaalissa toimintaympäristössä.
Keskuspankin mukaan toimintaympäristö on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen epävarma etenkin kauppakiistojen vuoksi.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella.
EKP:n neuvosto painottaa tuttuun tapaan, että sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja sen riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Talletuskorko on edelleen 2,0 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,4 prosenttia.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja analyytikko Jade Halme kertovat pankin aamukatsauksessa, että EKP:n päätös oli markkinoilla odotettu.
”Hintapaineet ovat jatkaneet helpottamistaan, kun taas talous on pärjännyt varsin hyvin kauppasodasta johtuvan epävarmuuden keskelläkin. Keskuspankki näki talouskehityksessä edelleen alasuuntaisia riskejä, ja inflaationäkymät ovat normaalia epävarmemmat, mutta Lagarde toisti kuitenkin EKP:n olevan nyt hyvissä asemissa eikä halunnut lähettää mitään signaaleja siitä, että keskuspankki olisi valmistautumassa uusiin korkomuutoksiin”, analyytikot toteavat.
Nordea ei odota keskuspankilta enää uusia koronlaskuja.
