Euroalueelta saatiin myönteisiä hintauutisia, kun talousalueen inflaatio hidastui edelleen kohti Euroopan keskuspankin 2,0 prosentin tavoitetta. Kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 2,2 prosenttia vuodentakaisesta, kun helmikuussa nousu oli 2,3 prosenttia, Eurostat kertoi tiistaina.
Luku vastaa uutistoimisto Bloombergin ekonomistikyselyn mediaaniennustetta.
Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteiden kannalta erityisen myönteistä on keskuspankin erityisellä mielenkiinnolla seuraama palveluiden inflaatio, joka hidastui 3,4 prosenttiin helmikuun 3,7 prosentista. Palveluiden inflaatio on pitkään ollut yli neljässä prosentissa.
Niin sanottu pohjainflaatio, josta on poistettu helposti muuttuvien elintarvikkeiden, energian, alkoholin ja tupakan hinnat, laski maaliskuussa 2,4 prosenttiin helmikuun 2,6 prosentista.
Tuoreet inflaatioluvut vahvistivat odotuksia siitä, että EKP leikkaa korkoja 25 korkopisteellä seuraavassa kokouksessaan 17. huhtikuuta. LSEG datan mukaan markkinat hinnoittelivat tällaisen koronlaskun todennäköisyydeksi noin 80 prosenttia euroalueen tuoreimpien inflaatiolukujen julkaisun jälkeen.
EKP:n on päätettävä reilun kahden viikon kuluttua, laskeeko se ohjauskorkoja seitsemättä kertaa viime kesäkuun jälkeen. Keskuspankin päättäjillä on erimielisyyksiä siitä, kuinka suuren uhan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullit muodostavat hinnoille.
Erityisesti palveluiden inflaation hidastuminen lisää mahdollisuuksia EKP:n koronlaskulle, Capital Economicsin pääekonomisti Jack Allen-Reynolds toteaa katsauksessaan. Inflaation hidastuminen yhdessä suhdannekyselyjen osoittaman jatkuvan heikkouden kanssa saavat EKP:n laskemaan korkoja 25 korkopisteellä, Allen-Reynolds arvioi.
S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen toteaa viestipalvelu X:ssä, että Euroalueen inflaatio hidastui maaliskuussa odotetusti ja pohjainflaatio hieman markkinaodotuksia enemmän.
”Pitkään sitkeänä ollut palveluinflaatiokin on nyt taittunut alaspäin. Inflaatiokehitys tukee EKP:n uutta koronlaskua, mutta muuttaako 2.4. USA:n tullipäätökset tätä näkymää?”, hän kysyy.
Euroalueen inflaatio hidastui maaliskuussa odotetusti ja pohjainflaatio hieman markkinaodotuksia enemmän. Pitkään sitkeänä ollut palveluinflaatiokin on nyt taittunut alaspäin. Inflaatiokehitys tukee EKP:n uutta koronlaskua, mutta muuttaako 2.4. USA:n tullipäätökset tätä näkymää? pic.twitter.com/3FF09OltyC
— Janne Ronkanen (@RonkanenJanne) April 1, 2025
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen pitää mahdollisena, että korkoja laskentaan tässä kuussa.
Euroalueen maaliskuun inflaatioluvut ovat kallistamassa EKP:n huhtikuun koronlaskun 📉suuntaan. Keskuspankki ottanee ilolla vastaan erityisesti merkit itsepäisen palveluinflaation hidastumisesta #EKP #inflaatio pic.twitter.com/Q3hZiJzdYU
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) April 1, 2025
Jättipankki Goldman Sachsin Euroopan pääekonomisti Sven Jari Stehn kertoo uutissivusto EuroNewsille, että pohjainflaatio on vakaasti matkalla kohti EKP:n 2,0 prosentin tavoitetta vuoden loppuun mennessä.
ABN Amron makrotutkimuksen johtaja Bill Diviney puolestaan arvioi, että EKP:n huhtikuun koronlasku on vielä epävarma.
”Neuvosto on viestinyt, että korot lähestyvät neutraalia tasoa. Ottaen huomioon finanssipoliittisen tuen ja mahdolliset kauppashokit, kesäkuu näyttää optimaalisemmalta ajankohdalta seuraavalle liikkeelle”, hän arvioi.
Hollantilaispankin mukaan EKP tarvitsee enemmän aikaa arvioidakseen finanssipolitiikan vaikutuksia, kauppariskejä ja palveluiden inflaatiota, joka on yhä tavoitetason yläpuolella.
”Perusennusteemme on, että EKP pitää korot ennallaan huhtikuussa ja jatkaa laskuja kesäkuussa,” Diviney toteaa.
EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn sanoi tiistaina, että ”jos tiedot vahvistavat perusennusteen, oikea rahapoliittinen reaktio olisi laskea korkoja huhtikuussa.”
EKP:n 17. huhtikuuta tehtävä päätös ei siis ole itsestäänselvä ja riippuu todennäköisesti paitsi inflaation kehityksestä myös ulkoisista riskeistä, kuten lähestyvistä tullipäätöksistä ja niiden mahdollisista taloudellisista vaikutuksista.
Mikä ihme tavoite on tuo 2.0 % inflaatio, jotenkin paikalleen jäänyt! Euroalue tarviitsee investointeja, inflaatio voi olla jotain 1,5 – 3,0 välillä, tärkeintä on saada kannustusta ivestoinneille alhaisista koroista.