EKP:n neuvosto päätti torstaina täysin odotetusti laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Keskuspankki on tätä ennen laskenut korkoja jo seitsemän kertaa peräkkäin viime vuoden kesäkuusta lähtien.
Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.
Inflaatio on tällä hetkellä EKP:n neuvoston keskipitkän aikavälin tavoitteen eli kahden prosentin tuntumassa. Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,6 prosenttia vuonna 2026 sekä 2,0 prosenttia vuonna 2027.
Vuosien 2025 ja 2026 inflaatiota on tarkistettu maaliskuun asiantuntija-arvioista 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin lähinnä siksi, että energian hintojen oletetaan olevan ennakoitua alemmat ja euron ennakoitua vahvempi.
Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation odotetaan olevan keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 eli suurin piirtein maaliskuun arvioiden tasolla.
Asiantuntijat arvioivat euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan keskimäärin vain 0,9 prosenttia tänä vuonna. Vuotta 2025 koskeva kasvuarvio on pidetty ennallaan, sillä vaikka kasvu oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä odotettua voimakkaampaa, sen arvioidaan heikentyvän vuoden loppuun saakka.
Inflaatiomörkö pysyy piilossa
Kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden odotetaan heikentävän vientiä ja yritysten investointeja etenkin lyhyellä aikavälillä, mutta valtioiden lisäinvestoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin tukevat kasvua enenevässä määrin keskipitkällä aikavälillä.
Reaalitulojen kasvun ja vankkojen työmarkkinoiden myötä kotitalouksien arvioidaan voivan lisätä kulutusta. Tämän sekä aiempaa suotuisampien rahoitusolojen arvioidaan vahvistavan talouden kykyä kestää maailmanlaajuisia häiriöitä.
Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan. Palkkojen nousu on yhä voimakasta mutta maltillistuu edelleen selvästi, ja sen inflaatiovaikutusta vaimennetaan osittain voitoilla.
EKP:n neuvosto toisti tutuksi tulleen kantansa, että se pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti vakautuu kestävästi kahden prosentin tavoitteeseen. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin näin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa.
Jatkossa EKP:n riesana enemmän vaisu kasvu kuin inflaatio
BlackRock Investment Instituten päästrategi Roelof Salomons arvioi sijoittajakirjeessään, että Euroopan keskuspankkiirien elämä muuttuu tästä eteenpäin vaikeammaksi.
”Uskomme, että ohjauskorkojen lisälaskuja on tulossa, mutta EKP antoi hyvin vähän viitteitä niiden määrästä tai aikataulusta. EKP haluaa pitää vaihtoehtonsa avoinna, kun kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa jatkuvat”, Salomons toteaa.
Salomons näkee lyhyellä aikavälillä riskin sille, että euroalueen kasvu ja inflaatio jäävät ennusteita matalammiksi kuin että ne ylittäisivät ne.
”Emme usko, että tullit kokonaisuudessaan ovat inflaatiota kiihdyttäviä Euroopan taloudessa – kunhan niistä ei tule vastavuoroisia tai ne eivät häiritse toimitusketjuja.”
EKP voi nyt siirtää painopistettään enemmän kasvuun kuin inflaatioon, Salomons uskoo.
”Arviomme mukaan se laskee ohjauskorot neutraalin tason alapuolelle tänä vuonna. Kokonaisinflaatio on jo saavuttanut kaksi prosenttia ja on laskemassa sen alle. Palkkapaineet ovat hellittämässä, ja odotamme myös pohjainflaation hidastuvan kahteen prosenttiin vuoden loppuun mennessä, mihin vaikuttavat vahvempi valuuttakurssi ja alhaisemmat energian hinnat.”
Pitkällä aikavälillä kuitenkin suurempi finanssipoliittinen elvytys pitää inflaation todennäköisesti pandemian aikaisia tasoja korkeammalla, Salomons uskoo.
Euroopan korkosijoituksissa mahdollisuuksia
Globaaleilla korkomarkkinoilla BlackRock suosii edelleen eurooppalaisia pitkäaikaisia velkakirjoja ja yrityslainoja.
”Eurooppa ei ole immuuni pääomakustannusten nousulle maailmalla, mutta on silti suhteellinen vakauden majakka.”
BlackRock nosti eurooppalaiset osakkeet neutraaliin painoon aiemmin tänä vuonna kasvumyönteisemmän politiikan ansiosta.
”Seuraamme, miten euroalue reagoi muuttuviin globaaleihin olosuhteisiin ja tarttuu rakenteellisiin haasteisiinsa ennen kuin muutumme optimistisemmiksi”, Salomons kertoo.
BlackRock näkee valikoituja mahdollisuuksia erityisesti rahoitus- ja puolustus- sekä infrastruktuurisektoreihin liittyvissä yhtiöissä.
