Valtiovarainministeriön (VM) tuoreen talousennusteen mukaan Suomen talouden toipuminen viivästyy edelleen Lähi-idän kriisin seurauksena. Julkisen talouden alijäämä syvenee ja pysyy suurena, arvioi valtiovarainministeriö 30. huhtikuuta julkaisemassaan talousennusteessa.
VM:n tiedotteen mukaan maamme talous kasvaa kuluvana vuonna odotettua heikommin. Bruttokansantuotteen kasvu jää 0,6 prosenttiin vuonna 2026, kun talouden toipuminen viivästyy Lähi-idän kriisin ja erityisesti öljyn hinnan nousun vuoksi. Vuonna 2027 ja 2028 bkt kasvaa 1,7 prosenttia.
Suomen hallituksen viime syksynä 22.9.2025 eduskunnalle antaman budjettiesityksen VM:n laatiman suhdannenäkymät ennustivat vuoden 2026 talouskasvun olevan 1,4 prosenttia. Nyt puolisen vuotta myöhemmin kasvuennuste on laskettu 0,6 prosenttiin.
En olisi lainkaan huolestunut kasvun numerosta, vaan etumerkki on paljon tärkeämpi. Esimerkiksi vuoden 2025 valtion budjettiesityksessä (23.9.2024) ennustettiin vuoden 2025 talouskasvun olevan 1,7 prosenttia, mutta valitettavasti talouskasvu jäi Tilastokeskuksen toisen laskennan jälkeen 0,2 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön talousennusteiden osuvuus antaa huolestuttavan kuvan syksyisin laadituista ennusteista, mitkä ovat seuraavan vuoden budjettiesityksen pohjana.
Viimeisen kuudentoista vuoden aikana VM:n talouskasvuennusteet ovat valitettavasti olleet väärällä etumerkillä viitenä vuotena. 16 vuoden aikana talouskasvu on ollut negatiivinen viitenä vuotena eli 31 prosenttia vuosista, vaikka VM ei ole lainkaan ennustanut miinuskasvua.
Mistä syistä budjettiesityksen pohjana olleiden ennusteiden epäonnistuminen on johtunut, olisi mielenkiintoista tietoa kansalaisille.
No, Jyväskylän Yliopiston vuosittain laatimassa talousennustamisen kilpailussa VM on jäänyt kahtena viime vuotena viimeiseksi. Vuosina 2024 ja 2025 talousennustamisen voittaja oli Suomen Pankki.
Pitäisikö eduskunnalle annettavan valtion budjettiesityksen talousennusteiden laatija siis vaihtaa siis VM:n virkamiehistä Suomen Pankkiin?
