Suomen kokonaistuotanto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vain vajaat 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Vaikka sen myötä puolen vuoden mittainen taantuma päättyi, kasvun moottorit olivat edelleen vähissä. Nousussa olivat vain yksityinen ja julkinen kulutus sekä varastot.
Akava Works ennustaa Suomen talouden supistuvan 0,4 prosenttia vuonna 2024 ja kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025.
”Uudet arviomme sijoittuvat viimeaikaisten ennusteiden keskikastin tuntumaan. Ennusteemme olettaa, että kokonaistuotanto kasvaa maltillisesti koko loppuvuoden 2024, mikä ei riitä kääntämään vuoden 2024 kasvulukua plussan puolelle. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvaa ja investoinnit lisääntyvät laajasti, myös rakentamisessa”, arvioi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Jotta ennuste toteutuu, monen toistaiseksi heikolla tolalla olevan mittarin täytyy Sorjosen mukaan kuitenkin korjaantua lähiaikoina paremmaksi.
Suomen talouskasvun moottoreita on vielä kuluvana vuonna vähän.
Akavan mukaan vain yksityinen kulutus kasvaa. Lisäksi yritykset alkavat vähitellen täydentää alas ajamiaan varastoja.
Ensi vuonna helpottaa
Akavan mukaan julkisten investointien kasvu ei riitä paikkaamaan yksityisten investointien roimaa vähenemistä, jonka pääasiallinen syy on jo alkuvuoden aikana tapahtunut rakentamisen jyrkkä lasku.
Vienti supistuu tuontia enemmän. Kokonaiskysyntä vähenee edellisvuodesta.
Vuonna 2025 palataan normaaliin talouden rytmiin siinä mielessä, että kokonaiskysyntä kasvaa ja kaikki sen keskeiset komponentit vahvistuvat, Akava ennustaa. Yksityinen kulutus kasvaa investoinnit lisääntyvät laajalla rintamalla, myös rakentamisen osalta.
Vienti kasvaa Akavan ennusteessa suurin piirtein samaa vauhtia kuin tuonti, jota muun ohella lihottaa Suomen tilaamien uusien hävittäjien toimitusten alkaminen.
Liiton mukaan ennusteen toteutuminen edellyttää, että monen toistaiseksi heikolla tolalla olevan mittarin täytyy korjaantua lähiaikoina paremmaksi. Tämä koskee itsestään selvästi edellä mainittuja tuotanto- ja kysyntälukuja, mutta aivan yhtä lailla niitä ennakoivia luottamusmittareita.
Kotitalouksien taloustilanne paranee hitaasti
Kaikki Suomen keskeiset luottamusmittarit kyntävät tällä hetkellä parin vuosikymmenen ajan pohjamudissa. Tämä koskee kuluttajia, teollisuutta rakentamista, palveluita ja kauppaa. Siten tulevaisuuden uskon täytyy kohentua jokaisella osa-alueella, jotta ennusteen mukainen talouden kehitys voi toteutua, Akava toteaa.
Kuluttajilla on ollut poikkeuksellisen heikko luottamus talouteen jo runsaan kahden vuoden ajan. Parin vuoden takainen nopea hintojen nousu, sitä seurannut jyrkkä reaalipalkkojen lasku ja lainakorkojen nousu panivat monet kotitaloudet ahtaalle.
Kotitaloudet ovat nostaneet epätavallisen vähän uusia asuntolainoja vajaan puolentoista vuoden aikana veromuutoksien aiheuttamaa joulukuun piikkiä lukuun ottamatta.
Sorjosen mukaan kotitalouksilla vie kauan paikata aiemmat reaalitulojen menetykset, mutta suunta on jo vaihtunut. Kuluttajahintojen nousu hidastuu.
”Reaalipalkat ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Ansiotuloverotus on keventynyt. Euroopan keskuspankki laski odotetusti ohjauskorkoaan kesäkuussa ja sen odotetaan jatkavan koronlaskua syksyllä tai viimeistään joulukuussa. Ostovoiman paraneminen ja asuntolainojen korkojen asteittainen kääntyminen laskuun alkavat vähitellen parantaa kuluttajien luottamusta vuoden 2024 jälkipuoliskolla”, Sorjonen arvioi.
Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa
Tilastokeskuksen mukaan työllisyys kääntyi loivaan laskuun kesällä 2023. Työttömyys on noussut enemmän kuin työllisyys on vähentynyt, joten niiden summa eli työvoima on edelleen hieman kasvanut. Työvoimatutkimuksen tuoreiden lukujen mukaan työttömiä on nyt enemmän kuin koronakriisin aikana.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lukujen mukaan työttömyys on kasvanut, mutta korona-ajan työttömyyden tasoa ei ole vielä lähellekään saavutettu.
”Nähtävissä on roima työttömyyden kasvu etenkin korkeakoulutetuilla ja lomautettujen määrän pysyminen korkeana. Odotamme työllisyyden heikkenevän hieman lisää loppuvuoden 2024 aikana ja alkavan parantua jälleen vuonna 2025”, Sorjonen toteaa.
Työttömyysaste kohoaa vuoden 2023 keskimääräisestä 7,2 prosentista 8,0 prosenttiin vuonna 2024 ja laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2025.
Inflaatio on jatkossa yhä vähäisempi ongelma Suomessa.
Akava ennustaa ansiotason kohoavan keskimäärin 3,5 prosenttia vuonna 2024 ja 3,0 prosenttia vuonna 2025. Kuluttajahintojen nousu hidastuu vajaaseen 2,0 prosenttiin vuonna 2024 ja sen jälkeen vielä hieman lisää 1,6 prosenttiin vuonna 2025. Järjestö arvioi, että kaksi kolmasosaa arvonlisäveron korotuksesta siirtyy kuluttajahintoihin.