Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on annettu huhtikuun lopussa Eduskunnalle. Esitys tuo rakentamislakiin ensimmäistä kertaa erilliset säännökset asuntojen lyhytvuokrauksesta. Lyhytvuokraukseksi määritellään alle neljän viikon mittainen vuokraus.
Asemakaava-alueella sijaitsevaa asuntoa, joka ei ole vakinaisessa eikä tilapäisessä asuinkäytössä, saisi vuokrata lyhytaikaisesti enintään 90 vuorokautta kalenterivuodessa ilman rakentamislupaa. Kunta voisi nostaa rajan haluamillaan asemakaava-alueilla enintään 180 vuorokauteen, kuitenkin niin että kuntalaisia kuullaan päätöksenteossa.
Säännöt eivät koskisi omaa vakituista asuntoa, loma-asuntoja eivätkä haja-asutusalueen asuntoja. Niissä noudatettaisiin jatkossakin rakentamislain yleistä sääntelyä. Käyttötarkoituksen olennainen muutos majoituskäyttöön vaatisi edelleen rakentamisluvan.
Valvonta nojaa omavalvontaan. Vuokraajan olisi pidettävä kirjaa lyhytvuokrauspäivistä ja esitettävä tiedot pyydettäessä rakennusvalvonnalle.
Esitystä ajaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Hänen mukaansa lyhytvuokraus tarvitsee selkeät pelisäännöt, jotta toiminnan laajuus ilman lupaprosessia on ennakoitavissa niin omistajan, naapureiden kuin viranomaisten näkökulmasta.
Pelisääntöjä tarvitaan
Rakentamislaki ei aiemmin sisältänyt erillistä säännöstöä lyhytaikaisesta vuokrauksesta, mikä on johtanut epäselviin tilanteisiin, kertoo Isännöintiliitto tiedotteessaan.
”On hyvä, että lyhytaikaisen vuokrauksen sääntelyä selkeytetään. Sääntelyn tulee olla ymmärrettävää, valvottavaa ja johdonmukaista sekä tarjota todelliset keinot puuttua haittoihin”, kiteyttää Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.
Rintamon mukaan taloyhtiöiden päivittäisessä toiminnassa lyhytaikainen vuokraustoiminta tulee usein esille häiriö- ja ongelmatilanteiden kautta. Lyhytaikaisessa vuokrauksessa korostuvat vaihtuvien asukkaiden aiheuttamat järjestys- ja meluhäiriöt sekä esimerkiksi vahinkotilanteisiin liittyvät vastuuepäselvyydet, kertoo Rintamo.
Isännöintiliitto toivoo, että eduskuntakäsittelyssä varmistetaan rakentamislain ja asunto-osakeyhtiölain yhteensopivuus. Nyt käsillä oleva poikkeuksellinen tilanne, jossa lyhytaikaista vuokrausta koskevia pykäliä valmistellaan samanaikaisesti, tulisi hyödyntää luomalla sääntelystä selkeä, johdonmukainen ja ristiriidaton kokonaisuus.
Omavalvonta haasteena
Esityksessä lähtökohtana on, että lyhytaikainen vuokraus saatetaan sääntelyn piiriin omavalvontaan perustuvalla mallilla. Tällöin asunnon haltijan vastuulla olisi seurata kalenterivuoden aikana toteutuvaa lyhytaikaista vuokrausta ja huolehtia siitä, että laissa säädetyt vuorokausirajat eivät ylity.
Isännöinti ei voi ottaa harteilleen selvitystyötä, miten monta yötä asukas on vuokrannut asuntoaan.
”Haaste on, että esitykseen ei ole sisällytetty viranomaisten ylläpitämää rekisteriä ja rekisteröitymisvelvollisuutta, tai muuta ulkopuolista valvontamekanismia. Jos valvonta tai sanktiot kielletyn toiminnan harjoittamisesta eivät ole riittävän tehokkaita, on mahdollista, että säännöksiä majoituslukumäärän rajoituksista ei tulla ainakaan täysimääräisesti noudattamaan, toteaa Rintamo.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöillä ei tällaisessa järjestelmässä ole mahdollista ryhtyä rakennuksen omistajana toimenpiteisiin rakennusluvan vastaisen käytön lopettamiksesi ennen viranomaisen kehotusta. Tämä asettaa valvontapaineen yksinomaan viranomaiselle erotuksena nykyisestä tilanteesta, jossa valtaosa toimenpidepyynnöistä rakentamislain vastaisesta huoneiston käytöstä saa alkunsa taloyhtiön viranomaisille tekemistä ilmoituksista.
Tähän asti valtaosa toimenpidepyynnöistä rakentamislain vastaisesta huoneiston käytöstä saa alkunsa taloyhtiön viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Isännöinti ei voi ottaa harteilleen selvitystyötä, miten monta yötä asukas on vuokrannut asuntoaan, Isännöintiliitto toteaa.
Omavalvontaan perustuvassa järjestelmässä taloyhtiöistä tulevat toimenpidepyynnöt loppuvat. Tämä lisää viranomaisen valvontapainetta.
