Elintarvikepäivä on Elintarviketeollisuusliiton ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön järjestämä vuotuinen päätapahtuma, joka kokoaa alan yritykset ja toimijat yhteen. Ihmiset kohtaavat ja kiintoisat puhujat alalta ja sen ulkopuolelta tuovat viestejä Suomesta ja maailmalta – eli kentältä.
Elintarvikepäivä järjestettiin 5.5.2026 jo 55. kerran ja paikalla Finlandia-talossa oli 550 osallistujaa!
Herätys tekoälyn mahdollisuuksiin!
Yksi aamupäivän räväyttävistä esiintyjistä oli ”tekoälyguru”, yrittäjä Antti Merilehto.
”Hyvät ystävät, me elämme sellaista aikaa liittyen tietotyöhön, että me emme tiedä miltä tietotyö näyttää vaikkapa kahden vuoden päästä”, Merilehto laittoi herätyskellon soimaan kauniina kevätaamuna.
”Mä väitän, että tässä salissa ei ole yhtään ihmistä, joka ei voisi hyödyntää tekoälyä omassa työssään mielekkäämmän työn tai paremman asiakasarvon eteen”, hän rohkaisee.
”Miten ymmärrämme sen, mitkä ovat niitä asioita, joiden perusteella teemme valintoja? Millä tavalla oma data vaikuttaa tapaan ja kykyyn palvella asiakkaita myös jatkossa? Tämä on se kysymys, mitä johtoryhmien pitäisi pohtia.”
Merilehto kertoo asiakkaan datan, tekoälyn ja ihmisten avulla kehitetystä neljän pavun kahvilaadusta, joka myytiin saman tien loppuun. Sitä tilattiin Havaijilta saakka.
”Ei niin, että tekoälyä kaikkeen, mutta mitkä ovat niitä paikkoja ja sitä ymmärrystä, minkä avulla oma organisaatio voi paremmin palvella asiakkaita myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole ilmiselviä”, tekoälyn tulkki herättelee.
”Jos ajattelet tekoälyä vain työkaluna, niin sä jätät tosi paljon arvoa pöydälle, koska tämän päivän kielimallit, tekoälyt Claudet, Copilotit, ChatGPT:t pystyvät toimimaan myös sparraajana.”
”Hyvä ystävä, sinä et voi olla johtamassa tätä muutosta, ellet käytä tekoälyä päivittäin omassa työssäsi”, Elev-yrityksen yrittäjä vääntää herätyskelloa isommalle. Markkinan muutosnopeuden päättävät asiakkaat ja kilpailijat, et sinä.
Lopuksi Merilehto kehottaa puhumaan tunteista, joita tekoälyn käyttö herättää. Hän suosittaa sparrailemaan tekoälyn käyttötavoista arjessa vaikkapa jonkun kollegan, oman ”taisteluparin” kanssa.
Opiskelijat toivat väriä ja uutisia
Elintarvikepäivän teemoissa näkyi juuri tämä päivä, kuten tekoäly ja ikääntyminen. Käytäviltä selvisi paljon muutakin, kuten se, että Turun yliopistossa on ollut mahdollista opiskella elintarviketekniikan diplomi-insinööriksi syksystä 2024 alkaen. Jo tätä ennen yliopistossa on opiskeltu elintarviketieteitä ja -teknologiaa.
Pisimpään elintarvikealan kandidaatti- ja maisteriopintoja tarjonnut opinahjo on Helsingin yliopisto, jossa toiminta painottuu Viikin kampukselle.
Opiskelijat kertovat, että elintarvikealan korkeakouluopiskelijat voivat työllistyä laajasti esimerkiksi ravitsemusasiantuntijoiksi, taloustieteen, mikrobiologian, tuotekehityksen ja laboratorioalan tehtäviin niin tiedepuolelle kuin ravitsemuspuolelle. Turun yliopiston kotisivuilta selviää lisää elintarviketekniikan opinnoista ja niiden antamista valmiuksista.
Mö tarttuu tilaisuuksiin – ei odota täydellistä tuotetta
Kolme vientionnistujaa kertoo tarinansa. Mö on kahden sisaruksen perustama, liikevaihdoltaan noin miljoonan euron kaurameijeri, joka vie kaurainnovaatioita maailmalle.
”Me siskokset ollaan kasvettu Keski-Pohjanmaalla Lohtajalla Maitotilalla ja nähty hyvin läheltä miten suomalainen maito tuotetaan ja jalostetaan meijerituotteeksi”, toimitusjohtaja Annamari Jukkola kertoo.
Jukkola ja sisarensa Marjaana Vuorio tutustuivat sittemmin kasvipohjaiseen ruokaan ja innostuivat kaurasta ja siitä, mitä makuja kaurasta saa aikaan.
Yritys lähti liikkeelle Jukkolan sanoin nollista vuonna 2017 ja se fermentoi ensin kaurasta välipalatuotteita. Kun tuote pääsi Suomessa valtakunnalliseen jakeluun, yrittäjät innostuivat lisää. Se tarkoitti investointeja ja tuotekehitystä.
Mö keskittyy tällä hetkellä juuston kaltaisiin kauravuustoihin. Pääraaka-aine kaikissa tuotteissa on suomalaisesta kaurasta tuoreena valmistettu kaurajuoma.
”Me saatiin teknologia näiden tuotteiden osalta pystyyn 2022 ja tuotteet lähti vientiin ennen kuin ne lanseerattiin kotimaassa. Me on hiffattu se, että jos Suomen markkina on pieni itsessään, niin se on vielä pienempi, kun mennään kasvipohjaisiin tuotteisiin ja kun mennään kauravuustoihin”, Jukkola taustoittaa.
Jukkola kertoo, että tarina on tärkeä – samoin uskallus olla erilainen kuin kilpailijat. Pelkkä tuote ei riitä. Yritys on viennissä tarttunut tilaisuuksiin, mutta kivijalka on ollut mietittynä. Jos liian kauaksi jää rakentamaan täydellistä tuotetta, markkina voi mennä ohi.
”Tuote on totta kai meillekin tärkeä. Me ollaan Suomessa selvästi kasvipohjaisissa tuotteissa edelläkävijämaa, meillä on kehitys hurjan pitkällä”, hän kuvaa toimialan tilannetta.
Yritys ei myy yrittäjän mukaan ideologiaa vaan juustosta inspiroituneita tuotteita, jotka sattuvat olemaan kaurapohjaisia. Yritys kulkee enemmän omaa polkuaan kuin seuraa jokaista trendiä.
”Mä istuin parkkihallissa ja puhelin soi”
Leipomo Rostenin esityksen piti markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara, joka on tiimeineen onnistunut viemään hyvin perinteisen, vientiepätyypillisen, yrityksen tuotteita maailmalle.
Koska tuore leipä ei säily pitkään, sitä on hankala viedä. Ratkaisu löytyi sen sijaan siemennäkkileivästä.
”Vuonna 2015 peltinäkkileipä oli kova ruokatrendi. Silloin meillä syntyi ajatus, olisiko tässä jotain, jota voisi tehdä teollisessa mittakaavassa”, Meltovaara palaa yli kymmenen vuoden taakse.
Matka ei ole ollut helppo, mutta kannatti kuulemma tehdä. Uskon puute näkyi myös yrityksen sisällä, mutta niinpä perinteikäs Rosten lähti investoimaan laitteistoon.
”Aloitettiin hurjat tuotekehityskokeilut. Siinä meni noin vuoden päivät, että saatiin semmoinen tuote, että voitiin esitellä se keskusliikkeille.”
Yritys tuli isommin markkinoille vuonna 2017 kolmella eri tuotteella, joista kaksi on edelleen yrityksen myydyimpiä. Rosten kehitti koko siemennäkkileipä-kategorian, koska sellaista ei kotimaassa vastaavassa mittakaavassa sitä ennen ollut.
Meltovaara kertoo, kuinka he arvioivat 300 000 tuokkosen myyntiä ensimmäisenä vuonna, mutta niitä myytiinkin miljoona. Yritys huomasi olevansa isomman äärellä.
”Me leivotaan aina maku edellä. Me on haluttu tehdä innovatiivisesti ja mietitty sellaisia rakosia markkinasta, jossa ei ole vielä paljon muita”, hän kertaa menestyksen siemeniä.
Vuonna 2020 Meltovaara tiimeineen alkoi kehittää gluteenitonta siemennäkkileipää ja yritys päätyi perustamaan gluteenittoman leipomon. Rohkeus astuu peliin, kuten Mön tarinassa.
Paljon maailmalla urallaan toiminut vientijohtaja muistuttaa aktiivisuuden, kontaktoinnin ja Teamsien tärkeydestä varsinkin korona-aikana, kun messuja ei ollut.
”Hirveän moni yritys haluaisi harjoittaa vientiä, mutta jos sä siihen lähdet, niin sun pitää tosissaan haluta sitä. Toivoisin, että yrityksissä ymmärrettäisiin, että siihen ei kannata ihan yhtä ihmistä jättää vaan mielellään kaksi”, hän kertoo omasta kokemuksesta.
Rosten-konsernin liikevaihto on 54 miljoonaa euroa, josta viennin osuus kasvaa ja on noin miljoona euroa. Logistiikka, myynti, markkinointi ja laatu sertifikaatteineen ovat osa-alueita, joihin Meltovaara kehottaa satsaamaan resursseja.
PROfeel on Valion kasvumoottori
Valion maitopohjaisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Marianne Tammela kertoo PROfeelin kasvutarinan.
”Se, miksi tämä on magee juttu, on, että maitopohjaisella tuotteella voidaan saada merkittävää kasvua kansainvälisesti.”
Valion 2,4 miljardin euron liikevaihdosta noin 800 miljoonaa euroa on kansainvälistä liiketoimintaa. Yrityksen merkityksestä elintarvikesektorilla kertoo se, että Suomen ruokaviennistä 25 prosenttia on Valion vientiä.
PROfeel-tuotesarjan liikevaihto oli vuosina 2012-2018 noin 10-20 miljoonaa per vuosi, mutta lähti vuodesta 2019 alkaen kasvuun saavuttaen viime vuonna jopa 105 miljoonan euron liikevaihdon ja 23 prosentin kasvun edellsiestä vuodesta.
Juuri 2019 on vuosi, jolloin PROfeel-tuoteperhe täydentyi vanukkailla. Tammela korostaa kuluttaja- ja markkinaymmärrystä sekä hyvää makua. Näihin asioihin yritys satsaa.
”Me ollaan haluttu luoda tuotteita, jotka maistuu ihan yhtä hyviltä kuin ei-korkeaproteiiniset tuotteet. Siitä hyvänä esimerkkinä on vanukas.”
PROfeel toimii on tällä hetkellä seitsemässä kategoriassa ja 13 maassa Yhdysvaltoja myöten. Liiketoiminta on eriytetty Valiossa omaan tytäryhtiöön, jonka kansainvälisessä tiimissä työskentelee 20 henkeä. Vanukkaat valmistetaan Seinäjoella.
Brändi on muuttunut matkan varrella monta kertaa. Se lanseerattiin ensi kerran jo 2006, jolloin lähdettiin liikkeelle painonhallinnasta ja keventämisestä. Vuonna 2012 tuoteilme muuttui kirkkaan punaiseksi. ”Yritettiin olla jo koko kansan proteiinituote”, Tammela muistelee.
”Vuonna 2024-2025 markkina oli kehittynyt siten, että pystyttiin lähteä puhuttelemaan koko kansaa. Tämä kertoo siitä, että vientitarina voi olla sellainen, että joutuu tehdä vähän muutoksia matkan varrella.”
PROfeelin maailmanvalloituksessa on alusta asti ollut kahdenlaisia markkinoita. Strategisiin markkinoihin kohdennetaan brändi-investointeja; muihin markkinoihin tuotteita viedään muiden Valion tuotteiden mukana. Strategisia ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Baltia, Espanja ja Puola.
Suklaavanukkaassa on Tammelan mukaan helpompaa se, että ne maistuvat hyvälle kaikissa maissa, kun taas juustomieltymykset vaihtelevat enemmän.
Vientiyhdistys SUVI rakentaa Itämeren verkostoa
Ruokavienti auttaa yrityksiä kasvamaan, työllistämään ja pysymään kannattavina.
Suomen hallituksen tavoite on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuodesta 2023 vuoteen 2031 mennessä, kuten joulukuussa kirjoitimme. Kun elintarvikevienti viime vuonna oli 2,4 miljardia euroa, sen pitäisi viiden vuoden päästä olla jo yli neljä miljardia.
Suomen isoimmat vientimaat ovat Euroopassa, mutta kymmenillä miljoonilla euroilla per maa viedään myös Kiinaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Keskeisiä tuoteryhmiä ovat maitotuotteet, alkoholi- ja virvoitusjuomat, tuore ja jalostettu kala, lihatuotteet sekä makeiset.
Suomen elintarvikevientiyhdistyksen SUVI:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne kertoi, että Itämeren alue on luonteva vientikohde siksi, koska se on logistisesti helpompi ja kuluttajat tuntevat Suomen. Alueen ruokamarkkina on 500 miljardia euroa ja Suomen viennin osuus on tällä hetkellä siitä vain 0,3 prosenttia.
Talasrinne kertoo, että vientiyhdistys tekee yhteistyötä ulkoministeriön kanssa, järjestää webinaareja ja on rakentanut valmiudet ja kumppanuudet viennin tukemiseksi Saksaan, Ruotsiin ja Baltiaan. Seuraavassa vaiheessa vuonna 2027 – rahoituksesta riippuen – ovat tulossa Puola, Tanska ja Norja.
Liedholm: Inflaatio nousee taas – pohjoismainen yhteistyö tärkeää
Pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla toimialalla vaikuttava Fazerin Swedenin toimitusjohtaja ja FoodDrinkEuropen hallituksen jäsen Mats Liedholm muistutti Elintarvikepäivässä yhteistyön merkityksestä. Hänen mukaansa ruoka-ala ei ole pelkkä toimiala vaan osa yhteiskunnan infrastruktuuria, hyvinvoinnin perusta.
Ruoka on julkista terveyttä, sosiaalisuutta, talouden tasapainoa, kansallista turvallisuutta, iloa, identiteettiä – ja läsnä jokaisen kansalaisen elämässä 24/7. ”Ei ruokaa, ei yhteiskuntaa”, Liedholm tiivisti.
Elintarviketeollisuus on eniten työllistävien toimialojen joukossa niin Suomessa kuin Ruotsissa, ja sillä on laajat heijastusvaikutukset logistiikkaan, pakkausteollisuutteen, maatalouteen ja vähittäiskauppaan, Liedholm valaisi kokonaiskuvaa.
Hänen mukaansa maailmankaupan käytäntöjen hajaantuminen pakottaa ajattelemaan uudelleen niin omavaraisuutta, muutosjoustavuutta (resilience) kuin strategista riippuvuutta.
”Taloudelliset seuraukset ovat vakavia. Meneillään olevat sodat ja geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet energian, raaka-aineiden ja logistiikan kustannuksia. Tämä paine tulee suoraan meidän alalle”, hän tiivistää nykytilanteen.
”On väistämätöntä, että inflaatio nousee taas. Toimialallemme tämä luo haasteen heijastaa kustannuksia edelleen, säilyttää laatu ja pitää ruoka samalla kohtuuhintaisena.”
Liedholm korostaa ETL:n puheenjohtajan Kai Gyllströmin tavoin yhteistyötä pohjoismaisella tasolla ja EU-politiikassa. Niin kestävyyden, pakkaamisen, merkitsemisen kuin ainesosien ja uusien ruokainnovaatioiden sääntely tapahtuu EU-tasolla. Jos Suomi ja Ruotsi eivät yhdistä voimia, niiden ääntä ei kuunnella isojen jäsenmaiden joukossa.
Lopuksi Liedholm muistutti hallituksen tärkeästä tehtävästä: varmistaa, että sääntely, verotus ja pääoman saanti tukevat investointeja ja yrittäjyyttä. Hän nosti esiin myös koulutuksen ja ihmisten työurat alalla.
Heinonen: Väestörakenne haastaa ja luo mahdollisuuksia
Sitran ennakointijohtaja Veera Heinonen kertoo, että megatrendien määritelmä pitää edelleen paikkansa, mutta niiden konteksti muuttuu nyt valtavasti. Hän viittaa Sitran tutkijoihin ja tutkimuksiin.
”Nyt olemme Naton etulinjassa oleva, ikääntyvän väestön jonkin verran monikulttuurinen maa”, hän kuvaa Suomen melko nopeaa muutosta. Hän kertoo, että ei ole ainakaan itse vielä sisäistänyt, mitä tarkoittaa olla yhteiskunta, jossa on enemmän ikääntyviä kuin nuoria.
Heinonen jakaa megatrendien eli yhteiskuntaan laajasti vaikuttavien muutosten vaikutukset Suomen näkökulmasta neljään:
- Ihmiset ja kulttuuri: Suuntana pitkäikäisen yhteiskunta
- Valta ja politiikka: Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman
- Luonto ja resurssit: Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan
- Teknologia ja talous: Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa.
Heinonen puhuu ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, ei enää niinkään sen torjunnasta. Se ei silti hänen mukaansa tarkoita, etteikö sitä tulisi torjua ja hidastaa. ”Ja miten me uudistamme yhteiskuntaa sellaiseksi, että se ei edelleen kiihdytä ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa”, hän kysyy.
Tuottavuutta ja kilpailuetua tullaan saamaan tekoälyn avulla, mutta samalla se mullistaa tieto-, informaatio- ja mediaympäristöä ennenäkemättömällä tavalla.
”Kun väestö ikääntyy, on hyvä miettiä, mitä se tarkoittaa ravitsemuksen, elintarvikkeiden ja tasa-arvon näkökulmasta? Miten huolehdimme ikääntyvän väestön riittävästä ravitsemuksesta”, Veera Heinonen linkittää megatrendejä ruoka-alaan.
Ympäristökriisi, luonto ja ilmasto ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Hän pitää tärkeänä, että samalla voidaan puhua myös mahdollisuuksista.
Häiriöt ruokajärjestelmässä horjuttaisivat nopeasti yhteiskunnan rauhaa. Siksi Heinonen on Gyllströmin ja Liedholmin kanssa samaa mieltä siitä, että ruokatuotanto on huoltovarmuuden keskiössä.
”Nykyinen geopoliittinen tilanne korostaa tarvetta paikallisuudelle kaikilta osin tuotantoketjua”, Heinonen summaa. Hän konkretisoi ja ilahtuu Ylen kiintoisasta uutisesta, jonka mukaan kotimaisten kierrätyslannoitteiden käyttö parantaisi heti Suomen huoltovarmuutta.
”Kuka hallitsee ruokajärjestelmän dataa? Riippuvuus harvoista teknologioista ja alustoista on ydinkysymys Suomelle yhteiskuntana ja yhtä lailla meidän teollisuudelle ja julkiselle hallinnolle”, ennakointijohtaja herättää pohtimaan.
—
Tämä artikkeli käsittelee vain osaa Elintarvikepäivän tarjonnasta ja esitelmistä.
Elintarviketeollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Se edustaa Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. Tavoitteena on uudistuva ja vetovoimainen ruoka-ala, joka luo hyvinvointia koko Suomeen.
