
Suomen kolmanneksi isoimman teollisen toimialan elintarviketeollisuuden suurinta vuotuista tapahtumaa vietettiin Finlandia-talossa Helsingissä 13.5.2025.
Aamupäivän puheenvuorot pidettiin Finlandia-salissa. Iltapäivän pilkottuun seminaariosuuteen sai osallistua 3-4 eri salissa. Teemoina olivat markkinan murros, sääntely, hyvinvointia ruokapalveluista sekä brändi.
Illansuun teemoina olivat puolestaan digi ja data, innovaatiot ja vienti. Puhujia oli kaikkiaan 33. Tarjolla oli kiintoisaa, monipuolista, varmasti monille – ainakin minulle – myös uutta tietoa. Osallistujia Elintarvikepäivässä oli noin 550.
Osallistuin aamupäivän yhteisosuuteen, markkinan murros -osuuteen sekä vientiteeman esityksiin. Minusta ohjelma oli rakennettu hyvin, esitysten keston ollessa suurimmaksi osaksi 15-30 minuuttia. Aamupala, pitkä lounastauko, iltapäivän kahvitauko ja buffetillallinen tarjosivat osallistujille mahdollisuuksia tutustumiseen ja kuulumisten vaihtoon.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä rohkaisi seuraamaan päivän esityksiä, erityisesti kansainvälistä vierasta Cyrille Filottia hollantilaisesta Rabobankista, joka on erikoistunut globaaliin ruoka- ja maataloussektoriin.
Erityisteemana kasvun kierre
Avauspuheenvuorossaan Käkelä toi esiin päivän erityisteeman kasvun:
”Jotta kasvavaan kysyntään pystytään vastamaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, meidän pitää ruokkia kasvun kierrettä.”
Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta muistutti, että kasvu on monen tekijän summa ja siksi esiintyjätkin tuovat eri näkökulmia esiin.
Omasta mielestäni kasvu on melko kulunut sana, mutta sen ympärille saatiin päivän aikana viljalti konkretiaa eri kulmista. Samalla pitää muistaa, että kasvu tuo työpaikkoja ja pitää yritykset kehityksen kelkassa mukana.
Konkretia näkyi päivän aikana esimerkiksi kansainvälisen kasvuyhtiö Pauligin kokeneen talousjohtaja Juha Väreen esityksessä. Hän antoi käytännön vinkkejä kasvun aikaansaamiseen liikkeenjohtamisessa, vapaasti muotoiltuna:
- Pidä visio selkeänä
- Puhu kasvusta organisaatiossa ja tee se näkyväksi
- Rakenna perusta, esimerkiksi matriisiorganisaatio kuten Paulig teki 2019
- Määritä riskinottokyky, esimerkiksi milloin uuden tuotteen pitää olla kannattava
- Vaadi kasvua: tarkastele portfoliota, innovoi, yliallokoi resursseja kasvuaihioihin
Nokia-taustainen Väre vinkkasi keskittymään mieluummin skaalaan kuin laajaan tuotekirjoon eli ”scopeen”.
Gyllström: ”Alan koulutukseen satsattava”
Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja, Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström muistutti, että maailman väestö kasvaa, joka tuo kasvun tarpeen myös ruuan tuotantoon.
”Me olemme edelläkävijöitä usealla kestävyyden osa-alueella ja haluamme myös tulevaisuudessa olla entistä vastuullisempia toimijoita.”
Gyllström korosti huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden merkitystä. Hän pitää arvokkaana, että alan työn ja alkutuotannon merkitys on alettu huomata läpi yhteiskunnan. Gyllström toivoo, että huoltovarmuusnäkökulma näkyisi myös ravitsemussuosituksissa kuten Ruotsissa.

Hallituksen puheenjohtaja pitää hyvänä, että yritysten raportointitaakkaa on hieman kevennetty ja muistuttaa, että alan yritykset ovat ilmoittaneet useista isoista investointipäätöksistä viime aikoina. Sen sijaan hän kritisoi EU:n uutta pakkaus- ja pakkausjäteasetusta suhteessa hyötyihin ja haittoihin.
Gyllström pitää tärkeänä, että ruoka-ala olisi houkutteleva työnantaja ja kunnat panostaisivat alan opiskelutarjontaan yhteistyössä yritysten kanssa.
Filott konkretisoi hätkähdyttäviä muutoksia ruoka-alalla
Globaalin elintarvikealan strategi, hollantilainen Cyrille Filott kertoi omassa esityksessään volyymikasvun alalla olevan vähäistä. Kasvu ei ole hänen mukaansa helppoa, koska ihmisillä ei ole varaa premium-tuotteisiin.
Filott kävi läpi Yhdysvaltojen kaavailemia tulleja, koska ne vaikuttavat talouteen laajasti. Vaihtoehtoja on hänen mukaansa useita. Tällä hetkellä on menossa neuvotteluvaihe. Jos se sujuu hyvin USA:n ja muiden maiden välillä, vaikutukset ovat lievimpiä bruttokansantuotteeseen ja vientiin.

Toiseksi lievimpiä vaikutuksia syntyy USA:n huhtikuun alussa ilmoittamista tulleista (implementation). Tätä vakavampi on vastatullivaihde (retaliation), jossa muut maat asettavat vastatulleja USA:sta tuonnille. Tätäkin vakavampi olisi täysi eskalaatio, jossa edelliseen lisätään 20 prosentin minimitullit. Kaikkein ikävin skenaario olisi kaksinapaistuminen (bifurcation), jossa maat valitsisivat kuuluisivatko ne Yhdysvaltain vai Kiinan leiriin.
Osa tuotteista voi etsiä tullien vuoksi uusia reittejä, kuten eurooppalaiset viinit ja väkevät alkoholijuomat. Vastaavasti soijan tuonti USA:sta voi vähentyä. Kiinalaiset kuluttajatuotteet ja pakkausmateriaalit voivat virrata USA:n sijasta Eurooppaan. Pidemmällä aikavälillä tullit saattavat kannustaa investoimaan USA:han, joka on iso markkina.
Filottin esityksessä kiintoisan näkökulman elintarvikealaan muodostaa presidentti Donald Trumpin hallinnon terveysagenda, jota terveysministeri Robert F. Kennedy Junior ajaa.
Agenda vastustaa isoa ruoka-, lääke- ja maataloustuotantoa, siemenöljyjä, ultraprosessoitua ruokaa (UPF), kemiallisia väriaineita ja sokeria. Tässä tullaan kiintoisaan kahden trendin kohtaamiseen. Kun Make America Healthy Again (MAHA) -teeman ja laihdutuslääke Ozempicin suosion vaikutukset yhdistää, tämä voi johtaa Filottin mukaan tuoreen ruuan, kuten kasvisten, sekä proteiinin kysynnän lisääntymiseen ja ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kysynnän vähentymiseen.
S-ryhmä dominoi ruokakaupassa

Kaupan alan asiantuntija, yrittäjä Arhi Kivilahti kertoo, että Ruotsissa ruokakaupan markkina muistuttaa Suomea. Ruotsissa ruuan verkkokaupan osuus myynnistä on 4,5-5 prosenttia, kun Suomessa se on noin kolme prosenttia.
Kivilahti kertoo, että Ruotsissa pitkään alakulosta kärsinyt iso ICA-ketju on jälleen kasvattanut markkinaosuuttaan ja ohitti vuoden 2023 lopulla kasvussa halpakauppa Willy’sin, joka on kasvanut voimakkaasti 15-20 vuoden aikana, erityisesti inflaatio-oloissa 2022-2023.
ICA:ssa on vaihtunut johtoa ja yhtiö on tehnyt isoja hintainvestointeja, eli se kilpailee hinnalla. Yhtiö on viestinyt hinnan laskuista vielä enemmän kuin mitä hinnan laskut todellisuudessa ovat olleet – ja onnistunut siinä. Kasvu on tullut erityisesti ICA Maxi -hypermarketeista.
Suomen tilanteesta Kivilahti toteaa, että Kesko on tehnyt hintainvestointeja tammikuusta lähtien mutta viestinyt siitä huomattavasti varovaisemmin kuin ICA.
Kiintoisinta Kivilahden esityksessä oli arvio Tokmannin elintarvikekaupan tulevaisuudesta Suomessa. Yhtiö kertoi vuoden alussa satsaavansa tästä vuodesta alkaen päivittäistavarakauppaan Spar-brändillä mukaan lukien tuore-elintarvikkeet.
”Tokmannin markkinaosuus on vain kolme prosenttia ruokakaupan markkinasta, mutta jos se pystyisi tuplaamaan siinä myynnin, niin se olisi Tokmannille 50-70 prosentin kasvu”, hän aprikoi.
Kivilahti kertoo, että muutos on Tokmannille todennäköisesti iso asia mutta ei niinkään markkinalle. Tokmannin markkinaosuus voisi ruuan vähittäiskaupassa nousta esimerkiksi kuuteen prosenttiin. Hän näkee kilpailuasetelmassa potentiaalisina menettäjinä K-Supermarketit ja K-Marketit, ei niinkään Lidliä ja S-ryhmää.
Kivilahti kiinnittää huomioita valmisruokamarkkinan 65 prosentin kasvuun vuodesta 2019 vuoteen 2024 tasolle 1,39 miljardia euroa. Edelläkävijänä hän noteeraa K-Citymarket Kupittaan, jonka vuotuinen valmisruokamyynti sushi mukaan lukien on ollut yli seitsemän miljoonaa euroa vuodesta 2010.

Apetit ja Jalofoods antavat vinkkejä elintarvikevientiin
Elintarvikeyhtiö Apetitin vientipäällikkö Johanna Heikkinen kertoi ilmeikkäässä esityksessään, kuinka monet yritykset ottavat private label -myynnin eli myynnin kaupan omille merkeille tosi negatiivisesti, jossa kaupat vain hyötyvät, yritykset tekevät työn ja mitään ei saa takaisin.
Ensinnäkin kauppaa ei tarvitse Heikkisen mukaan tehdä, jos hinta on liian huono. Hän kärjistää:
”Private label on mahtava juttu. Sinulla on asiakkaat, jotka jo tietävät että tuotteelle on kysyntää. Heillä on jakelukanavat tuotteelle ja resurssit tehdä markkinointia. Mikä parasta, asiakkaina he ovat ihan huippuja, koska antavat sinulle saman tien volyymit. Näin paljon me halutaan sitä tuotetta teettää teidän tehtailla ja he myös tekevät suunnitelmat.”
Tämä mahdollistaa Heikkisen mukaan se, että sieltä tulee tasaista kassavirtaa, jota pystytään hyödyntämään oman brändin rakentamiseen ja investoimiseen. Samalla tuotantoa voidaan suunnitella paremmin ja pidemmälle.
Sopimuksiin liittyen, Elintarvikepäivässä esiintyi myös elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen. Valtuutetun toimiston tehtävä on antaa suosituksia ja varmistaa, että eri kokoisilla toimijoilla olisi tasavertaiset sopimusolosuhteet koko elintarvikeketjussa.
Heikkinen jatkaa, kuinka private label -yhteistyö voi parhaimmillaan avata keskustelun uusista mahdollisuuksista, myös oman brändin tuomisesta kaupan valikoimiin.

20 vuotta elintarvikkeiden viennissä ja tuonnissa työskennellyt Jouko Riihimäki kertoi energisen tarinan johtamastaan yrityksestä Jalofoodsista, joka valmistaa Jalotofua Itämeren alueelle.
Tofua ja jalkapalloa rakastava Riihimäki lainasi heti alkuun musiikkiyhtye Happoradiota: ”Puhu äänellä jonka kuulet.”
Se on ensimmäinen sääntö, kun lähdetään maailmalle. Jos puhuu vain omaa tarinaansa eikä sitä mitä asiakas haluaa kuulla, niin lähtökohta on huono. Asiakaskulttuuri pitää ymmärtää.
Jalofoods on tehnyt asioita oikein. Yritys on perustettu 1991. Liikevaihto vuonna 2010 oli miljoona euroa ja viime vuonna jo yli viisi miljoonaa. Vienti on mahdollistanut kasvun ja investointien rahoittamisen. Tammisaarelaisyritys on investoinut 1,5 miljoonaa euroa tehtaan sivuvirroilla kuten pavuilla toimivaan biokaasulaitokseen.

”Vienti on myyntiä”, Riihimäki kiteyttää. Pöydällä oleva tuote ei itsessään myy vaan kohtaaminen. Asiakas pitää kohdata – mielellään oikea asiakas.
Jalofoodsin tuote ei ole markkinoiden halvin ja yritys pyrkii tekemään maailmanluokan tofua, joten kohdemarkkinoina esimerkiksi Saksa ja Hollanti ovat parempia ostovoiman vuoksi kuin Latvia ja Liettua.
”North”, ”made in Finland”, ”puhdas vesi”, ”arvo asiakkaalle” ja ”laatu” ovat sanoja, joita Riihimäen tarinassa esiintyy varmasti niin asiakaskohtaamisissa kuin Elintarvikepäivässä.
Maailmalle voi lähteä, vaikka tuote ei ole täydellinen, koska siitä ei täydellistä koskaan tulekaan. Suomalaiset ovat joskus mustavalkoisia. Riihimäki puhuu mieluummin jin ja jang -filosofiasta.