
Tilastokeskus julkisti keskiviikkona huhtikuun inflaatioluvut. Kuluttajahinnat kohosivat Suomessa huhtikuussa vain 0,5 prosenttia, eli saman verran kuin maaliskuussa.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,9 prosenttia. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Huhtikuussa 2025 inflaatiota nosti eniten yleisten sairaalamaksujen, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu. Inflaation nousua hillitsi puolestaan eniten asuntolainojen keskikorkojen, sähkön ja kulutusluottojen korkojen laskut.
Asuinkustannukset laskivat 2,6 prosenttia, ja asuntolainakorot laskevat nyt kansallista kuluttajahintaindeksiä.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen toteaa katsauksessaan, että viime elokuusta alkaen inflaatioluku nousi sähkön hintaindeksin laskentaan tehdyn korjauksen seurauksena, ja arvonlisäverokantojen korotukset näkyvät luvuissa viime syyskuusta ja kuluvan vuoden tammikuusta lähtien.
Yleisen arvonlisäkannan nousu tuli voimaan syyskuun alussa 2024. Alennettuun arvonlisäkantaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden nousu 10 prosentista 14 prosenttiin tapahtui puolestaan kuluvan vuoden alussa.
Hinnoissa on kuitenkin jo usean kuukauden ajan tullut helpotusta asumiskustannuksiin.
”Kuluttajahinnat nousevat nyt hyvin hitaasti, kun lainakorkojen lasku sekä sähkön ja polttonesteiden halpeneminen tuovat helpotusta kuluttajien kukkaroihin. Asuinkustannukset ovat laskeneet puoli vuotta, vaikka hoitovastikkeiden nousu kohottaakin osaltaan inflaatiota yhdessä sairaalamaksujen, savukkeiden ja kahvin hintojen nousun kanssa”, Keskinen toteaa.
Asuntovelallisen inflaatio on muita alhaisempi. Velallisen inflaatio pysyi 0,5 prosentissa, kun lainakoroista puhdistettu inflaatio oli yli 1,3 prosenttia. Arvonlisäverojen nostot selittävätkin leijonanosan, noin prosenttiyksikön, kuluttajien kohtaamasta inflaatiosta. pic.twitter.com/guHhBDwJOO
— Juho Keskinen (@Keskinen_Juho) May 14, 2025
Hänen mukaansa asuntovelallisen kohtaama kuluttajahintainflaatio on nyt velatonta kotitaloutta alhaisempi.
Keskinen muistuttaa, että vajaa kolmannes kuluttajien kulutuskorista muodostuu yksinomaan asumisesta ja yhteensä yli puolet asumisen, elintarvikkeiden ja liikenteen kulutusmenoista.
”Kun asuntolainakorkojen nousu nosti osaltaan kotitalouksien asumisen kulutusosuutta vielä pari vuotta sitten, kääntyivät asumismenot laskuun viime vuonna.”
Asuntovelallisten deflaatio eli hintojen aleneminen jatkuu tänäkin vuonna koittavien korontarkistusten myötä, Hypon pääekonomisti ennustaa.
”Laskevien korkojen lisäksi palkkojen nousu yleistä kustannustasoa nopeammin tukee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja kohottaa kansantalouden kasvua vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta”, hän toteaa.