Vuosina 1988–2018 Medallion-rahasto tuotti keskimäärin noin 66 prosenttia vuodessa ennen palkkioita ja noin 39 prosenttia niiden jälkeen. Tappiollisia vuosia mahtui joukkoon yksi ainoa, vuosi 1989.
Ulkopuolisilta sijoittajilta rahasto suljettiin jo 1993, ja viimeinen niistä lunastettiin ulos vuonna 2005. Sen jälkeen Medallion on ollut pelkästään Renaissance Technologiesin työntekijöiden ja heidän lähipiirinsä pääomaa.
Kaupankäyntivoittoja rahasto on kerännyt yli sadan miljardin dollarin edestä. Summa ylittää sen, minkä Warren Buffett tai George Soros on koko urallaan koonnut.
Koneiston takana ei ollut pankkiiri vaan matemaatikko.
Jim Simons valmistui MIT:stä 20-vuotiaana ja väitteli tohtoriksi Berkeleyssä 23-vuotiaana. Hänen nimensä elää yhä geometrian teoriassa. Yhdessä matemaatikko Shiing-Shen Chernin kanssa hän kehitti Chern–Simons-invariantit, jotka löysivät sittemmin tiensä hiukkasfysiikkaan ja säieteoriaan asti.
1960-luvulla Simons mursi neuvostoliittolaisia koodeja Yhdysvaltain puolustusanalyysi-instituutissa. Työ oli signaalin etsimistä kohinasta, ja juuri sen taidon päälle hän myöhemmin rakensi sijoitusstrategiansa.
Vietnamin sodan julkinen vastustaminen maksoi hänelle työpaikan, ja tie vei Stony Brookin yliopiston matematiikan laitoksen johtoon. Vasta 1978 hän jätti akatemian ja perusti sijoitusyhtiön, josta tuli vuonna 1982 Renaissance Technologies.
Malli päätti kaupat, ihminen ei saanut puuttua
Yksittäisessä kaupassa Medallionin etu oli häviävän pieni. Yhtiön pitkäaikaisen johtajan Robert Mercerin mukaan rahaston kaupoista osui oikeaan noin 50,75 prosenttia.
Miljoonien kauppojen yli toistettuna tuo murto-osan etu riitti historian tuottoisimpaan sijoituskoneistoon. Ihmisen vaistolle ei jäänyt siinä sijaa.
Simons puki periaatteen yhteen lauseeseen. ”Emme ohita malleja”, hän sanoi.
Renaissancessa markkinoita ei luettu talousteorian vaan datan kautta. Yhtiö sivuutti perinteisen fundamenttianalyysin ja etsi hinta-aineistosta poikkeamia, jotka eivät voineet johtua sattumasta.
Kaupankäyntiä eivät kehittäneet ekonomistit vaan fyysikot, matemaatikot, tähtitieteilijät ja tilastotieteilijät. Wall Streetin kokemusta pidettiin talossa pikemminkin rasitteena kuin ansiona.
Simonsin logiikka oli suoraviivainen. Fiksulle ihmiselle voi hänen mukaansa opettaa markkinat, mutta markkinaihmiselle on vaikeampi opettaa tieteellistä ajattelua.
Vuonna 1988 perustettu Medallion sai nimensä matematiikkapalkinnoista, jotka Simons ja hänen varhainen kumppaninsa James Ax olivat voittaneet. Rahasto kävi kauppaa lyhyellä pitoajalla, suurella vaihdolla ja velkavivulla, ja se etsi jatkuvasti tuhansia pieniä tilastollisia signaaleja.
Signaalit eivät kestäneet ikuisesti, vaan kilpailu kulutti ne loppuun. Kultamunia muniva hanhi ei Simonsin mukaan kestä ainaisesti, joten uusia signaaleja oli etsittävä tauotta.
Tulos näkyi vaikeimmissakin markkinoissa. Finanssikriisin vuonna 2008 Medallion tuotti noin 98 prosenttia samaan aikaan, kun S&P 500 -indeksi menetti yli 38 prosenttia.
Koronavuonna 2020 rahasto nousi 76 prosenttia. Kaiken tämän Medallion tuotti alan kovimmilla palkkioilla, viiden prosentin hallinnointipalkkiolla ja 44 prosentin tuottopalkkiolla.
Julkiset ilmoitukset eivät paljasta konetta
Renaissancen julkinen puoli näyttää aivan toiselta kuin Medallion. Yhtiön ulkopuolisille avoimet rahastot RIEF, RIDA ja RIDGE ovat jääneet kauas lippulaivan tuotoista, ja spekulaatioiden mukaan parhaat signaalit on varattu vain sisäpiirille.
Juuri näitä julkisia rahastoja seuraavat myös sijoittajatilit, jotka jäljittävät Renaissancen kvartaaleittain jättämiä 13F-ilmoituksia. 13F-ilmoitus on Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomaiselle (SEC) toimitettava neljännesvuosittainen raportti. Sitä edellytetään kaikilta institutionaalisilta sijoittajilta, joilla on hallussaan vähintään 100 miljoonan dollarin edestä Yhdysvaltain markkinoilla noteerattuja arvopapereita
Viimeisimmän, 14. toukokuuta 2026 jätetyn ilmoituksen mukaan yhtiön raportoima osakesalkku oli noin 64 miljardia dollaria ja käsitti yli 3 200 osaketta.
Kärjessä olivat United Therapeutics, Palantir Technologies, Apple, Kinross Gold ja Micron Technology. Ilmoitus kattaa kuitenkin vain avointen rahastojen pitkät osakepositiot Yhdysvalloissa, ei Medallionin lyhyen aikavälin kauppoja.
Kopioimalla 13F-salkun ei siis piensijoittaja pääse käsiksi siihen, mikä teki Simonsista ainutlaatuisen. Medallionin pääoma on rajattu noin kymmeneen miljardiin dollariin, sillä strategia elää pienistä ja nopeasti katoavista epätehokkuuksista.
Osa akateemikoista on myös huomauttanut, että ilman raskasta velkavipua rahaston tuotto olisi ollut selvästi vaatimattomampi. Vipu oli Simonsin omienkin sanojen mukaan tuottojen ratkaiseva tekijä.
Varallisuutta Simonsille kertyi kuollessaan arviolta 31 miljardia dollaria. Suuren osan siitä hän ohjasi tieteeseen, muun muassa vaimonsa Marilyn Simonsin kanssa vuonna 1994 perustettuun Simons-säätiöön, matematiikan opetusta tukevaan Math for America -ohjelmaan ja Stony Brookin yliopistolle, jolle hän lahjoitti 500 miljoonaa dollaria vuonna 2023.
Simons kuoli 10. toukokuuta 2024, 86-vuotiaana. ”Tein paljon matematiikkaa, tienasin paljon rahaa ja lahjoitin siitä lähes kaiken pois”, hän kuvasi kerran elämäänsä.
Kone käy yhä. Simonsin vetäydyttyä yhtiötä alkoivat johtaa Peter Brown ja Robert Mercer, joista Mercer jätti toimitusjohtajan paikan vuonna 2017.
Renaissance jättää seuraavan 13F-ilmoituksensa elokuun puolivälissä, ja se luettelee jälleen tuhansia tavanomaisia osakepositioita. Medallionin todellinen tuottomoottori ei näy siinä eikä missään muussakaan julkisessa asiakirjassa, ja rahoitustutkijat kutsuvat sitä yhä tehokkaiden markkinoiden perimmäiseksi vastaesimerkiksi.
Lue myös tämä: Jim Simons nousi matemaatikosta miljardööriksi salaisilla sijoituksilla
