Johdannaiset

Sertifikaatit sijoituskohteena

Sertifikaatit tarjoavat sijoittajalle kätevästi mahdolisuuden hajauttaa sijoituksia mitä moninaisimpiin kohteisiin.

Niiden avulla sijoittaja voi kätevästi hajauttaa sijoituksia mitä moninaisimpiin kohteisiin: osakeindekseihin, valuuttoihin, raaka-aineisiin tai vaikkapa viljatuotteisiin. Sertifikaatteihin liittyvät riskit on kuitenkin syytä tiedostaa.

Määritelmä

Sertifikaatti on pankin tai rahoitusyhtiön liikkeeseen laskema arvopaperi, jonka arvo määräytyy kohde-etuuden arvonkehityksen perusteella. Kuten indeksiosuusrahastot eli ETF:t, ovat sertifikaatitkin pörssilistattuja sijoitustuotteita. Sertifikaatit ovat ns. strukturoituja sijoitustuotteita, joiden juoksuaika voi olla määritelty tai avoin (Open End). Valtaosa Helsingin pörssiin listatuista sertifikaateista on Open End – tyyppisiä, eli niillä on rajoittamaton voimassaoloaika. Open End -sertifikaatteja voi hyvin tuotteina verrata ETF:iin eli pörssilistattuihin indeksiosuusrahastoihin.

Sertifkaatteja on moneen lähtöön. Sertifikaattien kohde-etuus voi olla yksittäinen osake, indeksi, valuutta tai raaka-aine tai useammista arvopapereista muodostettu kori.

Sertifikaatti on arvopaperi, johon voidaan sanoa liittyvän jonkinlainen ”sisäänrakennettu” johdannaisstrategia. Yksinkertaisin vaihtoehto on indeksisertifikaatti, joka seuraa esimerkiksi osakeindeksin kehitystä.

Sertifikaattien ja ETF:ien erot

Samoin kuin ETF:llä, kaupankäynti sertifikaateilla vastaa täysin osakekaupankäyntiä, ja välityspalkkiot ovat samat kuin osakekaupankäynnissä.

Erojakin löytyy. Ensinnäkin useimmista ETF:stä saa yleensä osinkoja, sertifikaatista ei saa (mikä on verotuksellisesti järkevää). ETF:stä suurin osa sijoittaa suoraan kohde-etuuteen (ns. fyysiset ETF:t),mutta sertifikaatit perustuvat osakkeiden päälle rakennettuihin johdannaisiin (toki ETF:in laajasta kirjosta löytyy myös johdannaisiin perustuvia ns. synteettisiä ETF:ä).

Tärkein sertifikaattien ja ETF:ien ero kuitenkin  on, että sertifikaatteihin liittyy aina vastapuoliriski,

Riskit

Sertifikaattien laajassa kirjossa on hyvin monentyyppisiä instrumentteja. Siksi myös sertifikaattien riskit vaihtelevat. Riskitaso riippuu muun muassa kohde-etuuden riskistä ja siitä, onko sertifikaatilla suoja- tai rajatasoa. Sertifikaatit eivät ole pääomasuojattuja sijoituksia, joten sijoittaja voi hävitä sijoituksensa teoriassa kokonaan.

Sertifikaatteihin – toisin kuin ETF:iin – liittyy myös vastapuoliriski. Mikäli liikkeellelaskija tekee konkurssin, menettää sijoittaja konkurssiin menneen liikkeellelaskiajan tarjoaman sertifikaatin arvon kokonaan.

Sertifikaatteja on moneksi

Sertifikaatteja löytyy moneen lähtöön. Ohessa lista joistakin erityyppisistä markkinoilla noteerattavista sertifikaattityypeistä.

  • Raaka-ainesertifikaatti
  • Indeksisertifikaatti
  • osakesertifikaatti
  • MAX-sertifikaatti (Nordea)
  • Luottosertifikaatti
  • Kuponkisertifikaatti (Autocall)
  • Kasvusertifikaatti
  • Winwinsertifikaatti
3 kommenttia

3 kommenttia

  1. Seppo

    21.3.2013 at 13:50

    Tämä kohta…
    ”Ensinnäkin useimmista ETF:stä saa yleensä osinkoja, sertifikaatista ei saa (mikä on verotuksellisesti järkevää).”
    …jäi hämäräksi.
    Onko niin, että jos sertifikaatin ”takana” olevat yritykset maksavat osinkoja, niin sertifikaatin omistaja ei hyödy mitenkään tästä. Ei kai se näin sentään voi olla?

    • Salkunrakentaja

      21.3.2013 at 19:53

      Osingot tulevat huomioitua sertifikaatin hinnassa. Tämä voi tapahtua kahdella eri tavalla, riippuen siitä, onko sertifikaatin kohde-etuutena tuottoindeksi vai hintaindeksi.

      Tuottoindeksin kohdalla osingot kerääntyvät jatkuvasti indeksiin ja ne heijastuvat
      suoraan sertifikaatin arvoon.

      Hintaindeksin ollessa kohdeindeksinä odotetut osingot on huomioitu sertifikaatin arvossa siten, että BULL-sertifikaatti on odotettujen osinkojen verran halvempi ja BEAR-sertifikaatti taas odotettujen osinkojen verran kalliimpi kuin kohde-etuus. Indeksisertifikaatti siis huomioi osinkovaikutukset etukäteen.

      Myyntivoittoveroa ei makseta tietenkään arvonkehityksestä, vaan vasta realisoituneista tuotoista. Kun siis sertifikaatti ei maksa osinkoja, siirtyvät maksettavat verot tulevaisuuteen.

      Tosin osinkojen verotus on vielä toistaiseksi alhaisempaa kuin myyntivoittojen verotus. (Tämä kuitenkin luultavasti muuttuu. Todennäköisesti hallitus tulee poistamaan osinkojen 30 prosentin verovapauden. Verovapauden poistaminen nostaisi osinkojen veron siis 30 prosenttiin ja ylimenevältä osalta 32 prosenttiin.)

      Toivottavasti vastaus selvensi asiaa.

      • Seppo

        23.3.2013 at 10:16

        Kiitosta, kyllä selvensi.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös