Suomen Pankin neuvonantajien mukaan Suomessa pitäisi edistää työntekijöiden liikkuvuutta.
Suomenkin työmarkkinat ovat viime vuosikymmeninä polarisoituneet, eli keskipalkkaisten työpaikkojen osuus on vähentynyt, toteavat Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum ja neuvonantaja Juuso Vanhala muistiossaan.
Suomessa sekä matalapalkkaisimpien että korkeapalkkaisimpien ammattiryhmien työllisyysosuudet kasvoivat 1990-luvun puolivälistä finanssikriisiin asti, samalla kun palkkajakauman keskivaiheilla sijaitsevien ammattien työllisyysosuudet pienenivät selvästi.
Työpaikkoja on tuhoutunut melko tasaisesti kaikista palkkaluokista, mutta uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti korkea- ja matalapalkkaisiin tehtäviin. ”Suomen polarisaatiokehitykseen on siten vaikuttanut selkeimmin uusien työpaikkojen syntyminen”, Suomen Pankin neuvonantajat toteavat.
Ostbaumin ja Vanhalan mukaan tulokset viittaavat ilmiön vahvistuneen 2000-luvulle tultaessa. Tähän on vaikuttanut sekä teknologinen kehitys että tehtävien ulkoistaminen.
Polarisaatiokehitys itsessään jo kasvattaa yleensä palkkaeroja. Ostbaumin ja Vanhalan mukaan pienipalkkaisten ja etenkin korkeapalkkaisten tehtävien osuus kasvaa, jolloin ansiotuloerot väistämättä kasvavat.
Hieman yllättäen suomessa ei ole havaittu kuitenkaan palkkapolarisaatiota. ”Se, että Suomessa ei kuitenkaan havaita palkkapolarisaatiota, viittaa siihen, että palkat eivät juuri ole reagoineet vähentyneeseen keskipalkkaisen työn kysyntään.”
Suomen Pankin neuvonantajien mukaan tämä on saattanut voimistaa keskipalkkaisten tehtävien vähenemistä. ”Joustoelementtien sisällyttäminen palkanmuodostusjärjestelmään voisikin vaimentaa työttömyyden nousua.”
Suomen työpaikoista saattaa noin kolmannes uhkaa hävitä tietokoneistumisen seurauksena. Digitalisaation kehitys on uhka ennen kaikkea rutiinitöissä työskenteleville.
Obstbaumin ja Vanhalan mukaan työmarkkinoille osallistumisen ja työllisyyden kannalta on tärkeää edistää myös matalan tuottavuuden töiden säilymistä Suomessa, vaikka tavoitteena olisikin pitää kiinni korkean arvonlisän tehtävien osuuden kasvusta.
Yksi tärkeä keino työpaikkojen säilyttämiseen on työn liikkuvuuden parantaminen.
”Liikkuvuuden parantaminen työmarkkinoilla (alueellisesti ja ammatillisesti) on olennaista, jotta keskipalkkaisen työnsä menettäneet työntekijät voivat sijoittua uudelleen työmarkkinoilla. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota tehtävästä toiseen siirtymiseen liittyviin kitkoihin ja mahdollisuuksiin pienentää niitä.”
