Pendelöinti eli asuinpaikkakunnan ja työssäkäyntipaikkakunnan välinen työmatkaliikenne on tehokas apu korkeiden vuokrien ja hintojen haittoja vastaan.
HSL poisti huhtikuussa toteuttamassaan lippuhintojen uudistuksessa kuntarajojen merkityksen julkisen liikenteen lippujen hinnoittelussa pääkaupunkiseudulla. Aiemmin hinnoittelu perustui nimenomaan kuntarajoihin, mutta nyt kuntarajoilla ei ole enää väliä, vaan uudet vyöhykkeet menevät todellisten etäisyyksien mukaan.
Muutos tekee helpommaksi pendelöinnin pääkaupunkiseudun kaupunkien rajojen yli, muistuttaa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola. Hänen mukaansa pendelöinti on tehokas apu halutuimmilla alueilla hämmentävän korkeiksi karanneiden asuntojen vuokrien ja hintojen haittoja vastaan.
”Hämeenlinnasta lähtee 50 junavuoroa päivässä. Matka Pasilaan vie 59 minuuttia ja Tampereen keskustaan 41 minuuttia. Asuntojen vuokrat, hinnat ja tarjonta ovat vehreässä pikkukaupungissa todella houkuttelevia Helsinkiin ja Tampereeseen verrattuna. Silti niistä pendelöinti ei juuri poikkea pääkaupunkiseudun sisäisistä matka-ajoista ruuhka-aikaan. Ja puolisoista toinen voi käydä töissä Tampereella ja toinen Helsingissä”, Metsola kuvailee blogissaan.
Pendelöinti on työpaikkaliikenteessä lisääntynyt jatkuvasti, kertoo Yle. Kun vielä 1980-luvulla joka viides pendelöi, vuonna 2015 jo joka kolmas töissä oman kotikuntansa ulkopuolella.
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2015, jolloin lähes 760 000 ihmistä kävi töissä muualla kuin asuinkunnassaan. Heistä lähes 43 000 ihmisellä työmatka oli yli sata kilometriä. Eniten kotikuntansa ulkopuolella käy töissä ruuhkaisimmassa Suomessa eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Etäisyys kodin ja työpaikan välillä nostaa työmatkakuluja, mutta laskee asumiskustannuksia.
”Tilastokeskus kertoo tänään tuoretta tietoa asuntojen vuokrien kalleudesta. Mutta samalla myös siitä, kuinka paljon vuokrataso laskee, jos siirrytään hieman kuumimman kysynnän alueelta sivuun. Etäisyys vaikuttaa vuokriin ja hintoihin enemmän kuin mitä tavallista arkea määrittävissä matka-ajoissa todellisuudessa eroa on”, Metsola arvioi.
Kaupungistuminen on Suomessa nyt erittäin kiivasta, ja se uhkaa Metsolan mukaan jo keskisuurten kaupunkien elinvoimaisuutta.
”Kasvussa ovat nyt ainoastaan kaikkein suurimmat keskukset, joissa asumiskulujen taso on iso haaste. Eikä se ratkea pelkästään uudisrakentamisella, koska uudisrakentamisen kustannukset ovat niin korkeat.”
Ongelman ratkaisuksi tarvitaan Metsolan mielestä käteviä ja nopeita julkisia liikenneyhteyksiä hyödyntävää pendelöintiä, ja tämä puoli on viime aikoina julkisesta keskustelusta aavistuksen unohtunut.
”Halu asua lähellä työpaikkaa on erityisesti lapsiperheillä kiistatta selvässä kasvussa. Ei silti saa unohtua, että ensinnäkin muutos preferensseissä ei edelleenkään koske kaikkia vaan selkeästi tiettyä osaa kotitalouksista ja toiseksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ajatus muutosta työpaikan lähelle on ylipäätään taloudellisesti realistinen vain osalle perheitä.”
Pendelöinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on Metsolan mukaan paljonkin parantamisen varaa.
”Matka-aikojen ja kustannusten voisi ajatella muodostavan ikään kuin tasaisia renkaita veteen. Tosiasiassa nopea, suhteellisen edullinen ja ekologinen raideliikenne synnyttää paikoin yllättävän etäältäkin hyviä pendelöintimahdollisuuksia. Mutta se, kuinka vähän ne asuntomarkkinoille nyt heijastuvat, tulee yhtä lailla esiin vertaillessa pääkaupunkiseudun kaupunkeja tai vertaillessa pääkaupungin ja Tampereen välistä radanvartta.”
