Säästämisestä puhutaan tänä päivänä paljon. Puhutaan rahataidoista, korkoa korolle -ilmiöstä ja osakesäästötileistä, kuitenkin suomalaisten säästämisaste on laskenut lähes yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta. Suomalaiset kuluttavat Kauppalehden mukaan enemmän kuin saavat tuloja.
Useimmat tiedostavat, miten tärkeää rahan säästäminen on. Säästöillä haetaan turvaa tulevaisuuteen ja pahan päivän varalle. Silti monen säästösuunnitelmat tulee työnnettyä kauemmas tulevaisuuteen, kun palkka hupenee loppuun jo kuun alussa.
Tutkimusten mukaan tulotasolla on yllättävän vähän tekemistä säästämisen kanssa ja tulojen sijaan on kyse enemmänkin siitä, onko ihminen luonteeltaan säästäväinen, paljon kulutetaan ja minkälainen suhde rahaan on.
– Joillain saattaa olla sellainen tunne, ettei rahaa liikene säästöön. Uskon, että monilla kyse on kuitenkin siitä, ettei säästämistä ole priorisoitu riittävän tärkeäksi, kertoo S-Pankin kehityspäällikkö Anna Kurtelius.
Säästäminen onkin ennen kaikkea omassa mielessä tehtävää työtä.
– Sanoisin, että vaurastumisessa on kahdeksankymmentä prosenttia psykologiaa ja lopulta vain kaksikymmentä prosenttia sitä, miten sen tekee, kuvailee varallisuusvalmentaja Kati Kyyrö.
Raha on emotionaalinen asia
Rahankäyttö kytkeytyy lukemattomin tavoin arkielämään. Rahatoimittaja Veera Saloheimon mukaan on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, miten raha ja säästäminen liittyvät tunteisiin.
– Esimerkiksi joku saattaa shoppailla tosi paljon, koska se on ainoa asia missä hän saa vapaasti tehdä ihan sitä mitä itse haluaa, ilman että muut kontrolloisi tai sitten joku saattaa olla todella pihi ja nuuka, koska hänellä lapsuudessa vanhemmat on olleet kovia tuhlaamaan.
Säästäminen on pitkälti psykologiaa ja raha on meille emotionaalinen asia. Yksi hemmottelee itseään ostamalla lisää tavaroita, kun taas toinen harjoittaa vastuullisuutta tekemällä ostopäätöksissään ekologisia valintoja.
– Suhteemme rahaan kehittyy jo paljon ennen kuin tajuamme, mikä euro edes on, psykologi, psykoanalyytikko Anna Collander kertoo Helsingin Uutisille.
Rahaan liittyy monia tunteita; häpeää, kateutta, iloa ja surua. Tunteet pohjautuvat varhaislapsuudessa saamaamme hoivaan ja huolenpitoon. Omaa suhdetta rahaan kannattaakin pohtia ja tutkia, jos säästäminen ei kerta toisensa jälkeen onnistu tai raha-asiat tuntuvat ongelmallisilta.
– Voi olla, etten koe olevani sen arvoinen, että minuun käytettäisiin rahaa. Tai voin ajatella, että minun täytyy ostaa ja kuluttaa, että minusta tulisi hyvä ja että kelpaisin. Voin myös ajatella, että raha tekee minut itsenäiseksi. Huono suhde rahaan kannattaa selvittää, Collander sanoo.
Säästämistä voi harjoitella
Rahalla ja tunteiden välillä on monimutkaisia kuvioita ja kytköksiä. Raha on vaihdon väline, arvon mitta ja samalla arvon säilyttäjä. Saloheimo muistuttaa, että vaikka rahaan liittyy arvoa niin se ei tarkoita sitä, että varakas ihminen olisi arvokkaampi kuin kukaan muu. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.
Rahataidot opitaan pitkälti vanhemmilta; kuinka rahasta on puhuttu ja millainen taloudellinen tilanne lapsuuden kodissa on ollut. Opittuja toimintatapoja ja omaa suhtautumista rahaan voi myöhemmin muuttaa. Aivotkin ovat kuin ”lihas”, jota voi treenata.
Tärkeintä säästämisen aloittamisessa on selvittää miksi haluaa säästää, mikä säästämisen tavoite on ja mihin motivaatioon se perustuu.
Jos haluaa vähentää kulutusta, itseltään kannattaa kysyä ennen kassajonoa tuleeko tavara tosiaan tarpeeseen vai löytyykö kaapista jo samanlainen tuote ja ostaako uuden tavaran vain koska on surullinen tai tuote on tarjouksessa.
Visuaalinen muistutus taloudellisista tavoitteista innostaa säästämään. Jos tavoite on vaikkapa matka maailman ympäri, motivaation tueksi voi laittaa matkakuvia jääkaapin oveen tai puhelimen taustakuvaksi. Oman talouden voi saada parempaan haltuun ja kontrolliin käyttämällä budjetointityökaluja ja sovelluksia. Moni yllättyy, kun huomaa miten paljon rahaa kuluu vaikkapa ulkona syömiseen.
– Säästämisestä voisi tehdä kivempaa myös niin, että hankkiutuu innostavaan seuraan, joku joka haluaa kanssa paremmaksi säästäjäksi. Voidaan oppia ja tsempata toinen toisiaan, Saloheimo kertoo.
Samanhenkistä seuraa voi löytyä Facebook-ryhmistä, blogeista, valmennuskursseilta tai erilaisista tapahtumista.
Lue myös: Parhaat keinot seurata omia kuluja ja menoja.
