Vaalikampanjassaan vuonna 2016 Donald Trump lupasi katkaista velkaantumiskehityksen. Näin ei tule tapahtumaan.
Yhdysvaltojen liittovaltion budjettialijäämä oli tammikuussa 32,6 miljardia dollaria, kertoo maan valtiovarainministeriö. Alijäämä oli moninkertaisesti suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin se oli yhdeksän miljardia dollaria.
Liittovaltion menot olivat tammikuussa lähes 405 miljardia dollaria, kun tulot jäivät 372 miljardiin. Koko budjettikaudella budjettivaje on paisunut lähes 390 miljardiin dollariin edellisen budjettikauden vastaavan ajankohdan 375 miljardista.
Kongressin budjettivirasto CBO ennustaa budjettivajeen nousevan vuosittain jopa yhteen biljoonaan dollariin eli 1000 miljardiin seuraavalla vuosikymmenellä.
Kuluvan vuosikymmenen lopussa USA:n velkataakka tulee nousemaan 98 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta, CBO ennustaa.
Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin pääjohtaja Jerome Powell on vaatinut maan lainsäätäjiä viemään budjettialijäämä kestävämmälle tasolle. Powellin mukaan liittovaltion pitäisi pystyä paremmin varautumaan seuraavaan taantumaan. Taantumassa julkiset menot yleensä nousevat automaattisesti.
Yhdysvaltojen liittovaltion velka on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ronald Reaganin aloittaessa Yhdysvaltojen presidenttinä vuonna 1980, maalla oli velkaa 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen jälkeen on velkataakka paisunut, ja vuonna 2018 velan määrä on ylittänyt 20 biljoonan eli 20 000 miljardin dollarin rajapyykin. Suhteessa bkt:een velkaa on jo selvästi yli 100 prosenttia.
Syyllinen velan paisumiseen löytyy molemmista maan pääpuolueista, republikaaneista ja demokraateista. Molemmat puolueet ovat tuhlanneet veronmaksajien rahoja sotiin, veroalennuksiin ja julkisiin elvytyspaketteihin.
Vuodesta 1980 tähän päivään Yhdysvaltojen kippareina on ollut kuusi presidenttiä. Näistä ainoastaan Bill Clintonin presidenttikaudella liittovaltion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut. Muut presidentit ovat jatkaneet Ronald Reaganin viittoittamalla törsäilylinjalla.
Sijoittajia budjettialijäämä tai velan kasvu ei näytä huolettavan, sillä USA:n 10-vuoden velkakirjan korko on ollut laskutrendissä lokakuusta 2018 lähtien. tällä hetkellä pitkä korko on alle 1,6 prosentissa, kun se alle 1,5 vuotta sitten kävi yli 3,2 prosentissa.
USA:lla on oma kelluva valuutta, joten julkinen velkaantuminen ei ole koskaan mikään oikea ongelma. MMT !
Velka hysterian lietsominen on osa tulonjakotaistelun retoriikkaa.
Hyvä huomio.
Mutta: Moderni rahateoria (MMT) on hyvin kiistelty teoria, ja osa ekonomisteista suhtautuu siihen hyvin kriittisesti.
Eikä MMT sitä paitsi edes väitä, että maa jolla on oma valuutta voisi kaikissa olosuhteissa velkaantua lisää. Velkaantumisen rajoite tulee rahan arvosta. Mikäli velkaantuminen johtaa inflaatioon, ei USA:n kaltainenkaan maa voi velkaantua lisää ilman hyvinvointitappioita. Toki niin kauan, kun inflaatio ei ole huolena, voi USA jatkaa velkaantumista MMT:n mukaan.
Mutta pääosa ekonomisteista näkee liian nopean velkaantumisen ongelmana. Maailmantaloudesta löytyy esimerkkejä talouksista, jotka ovat joutuneet velkan kanssa vaikeuksiin omasta valuutasta huolimatta. Tosin USA:n tilanne on hieman eri, koska dollariin ja USA:n luottokelpoisuuteen luotetaan.