”Huomasin työhaastatteluissa aika nopeasti, että kilpailin aina minua nuorempien ihmisten kanssa. Siinä ei sinällään ollut ongelmaa, sillä nuoret vastavalmistuneetkin saattavat kokea ikäsyrjintää”, kertoo 54-vuotias musiikinopettaja Päivikki Helinheimo.
Helinheimon mukaan oli ”kuitenkin aika karvasta huomata”, että hänen sijalleen työpaikalle valittiin aina nuorempi vaihtoehto.
”Tuntui kuitenkin hyvältä päästä edes työhaastatteluun. Hakulomakkeita täyttäessäni oli alkanut vaikuttaa siltä, ettei muulla kokemuksellani olisi juuri mitään painoarvoa, kun vastaanottaja vain vilkaisisi syntymävuottani. Mietin, että voisipa oman iän vaihtaa lomakkeeseen nuoremmaksi”, Helinheimo kuivailee.
Rekrytointisyrjintä on polttava ja vaiettu ongelma myös hallinnon, viestinnän ja kulttuurin erityisaloilla, vahvistaa Akavan Erityisalojen jäsentutkimus.
Yli 50-vuotiasta asiantuntijaa ei kutsuta työhaastatteluun, vaikka hän täyttää moninkertaisesti työtehtävässä edellytetyt kriteerit. Perusteluja nuoremman, kokemattoman ja vähemmän koulutetun valinnalle ei esitetä tai selitykset ovat epämääräisiä. ”Et olisi viihtynyt nuorekkaassa tiimissä”, kuului erään työnantajan perustelu.
”Jäsentutkimuksemme vahvistaa, että ikäsyrjinnän kokemus on tuttu monelle työtä turhaan hakeneelle kokeneelle asiantuntijalle. Useat olivat kokeneet saman tyrmäyksen kymmeniä, jotkut jopa satoja kertoja”, kertoo Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
Akavan Erityisalat kysyi marraskuussa koko jäsenistölleen suunnatussa tutkimuksessa rekrytointisyrjinnästä. Hiljattain työtä hakeneista 2 607 henkilöstä noin viidennes eli 517 henkilöä arvioi kokeneensa syrjintää rekrytointitilanteessa. Tästä ryhmästä puolella korkea ikä oli koetun syrjinnän syynä. Myös sukupuoli ja ulkonäkö nousivat esille syinä, mutta huomattavasti ikää harvemmin.
Torjunnan muuri oli tullut monella vastaan kuin yllättäen, kun tietty ikä ylittyi. Aiemmin työnhaku oli onnistunut normaalisti.
”Nuoremmista ikäryhmistä ”vain” joka viides työnhakija oli kyselyssämme kokenut ikäsyrjintää töitä hakiessaan. Toisaalta kyselystämme nousi esille nuorten naisten työpaikalla kokema ikään ja sukupuoleen liittyvä syrjintä. Onko niin, ettei naisilla ole kuin runsas vuosikymmen sopivaa ja ”syrjimätöntä” ikää työmarkkinoiden näkökulmasta. Rasitetta tuntuu olevan sekä työuran alussa että loppupuolella”, Luomanmäki pohtii.
Luomanmäen mukaan huolestuttavaa on, että monet Akavan Erityisalojen jäsenet kertovat jo alistuneensa ikäsyrjintään. Kyselyn mukaan vain harva lähtee peräämään hyvitystä rekrytoivalta työnantajalta, saati oikeusteitse, vaikka yhdenvertaisuuslain mukaiset edellytykset hyvitykselle täyttyisivät.
”Osa pelkää, että asian esille ottaminen vähentäisi työllistymismahdollisuuksia entisestään. Osa epäilee, ettei ikäsyrjintää voi kuitenkaan todistaa.”
Akavan Eritysalat esittää rekrytointisyrjinnän kitkemistä laajalla rintamalla ja eri osapuolten yhteistyönä.
Luomanmäki muistuttaa, että vaaditaan yleisesti hyväksyttävä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita ja että työnantajan tehtävänä on tämä syy osoittaa.
”Valinnan perustelut, jos niitä annetaan, jäävät jäsenkyselymme avointen vastausten mukaan usein tulkinnanvaraisiksi ja vältteleviksi. Onko mahdollista määritellä tarkemmin hyväksyttävän syyn käsitettä? Toki on hyvä täsmentää myös se, milloin ikään perustuva erilainen kohtelu on hyväksyttävää työhönotossa”, Luomanmäki pohtii.
Työsuojeluviranomaiset (avit) valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista työpaikoilla. Luomanmäki muistuttaa, että työnhakija voi kääntyä avin puoleen, jos katsoo joutuneensa työhönotossa syrjityksi yhdenvertaisuuslaissa kielletyillä perusteilla, esimerkiksi ikänsä vuoksi.
Henkilöllä on myös oikeus vaatia työnantajalta ja viime kädessä käräjäoikeudessa hyvitystä, jos häntä on syrjitty työhönotossa.
”Tuore selvitys maamme uudehkon yhdenvertaisuuslain toimivuudesta osoittaa, ettei hyvityksiä ole kovin paljon oikeusteitse haettu, etenkään mitä tulee rekrytointisyrjintätapauksiin”, Luomanmäki kertoo.
