Kokenut salkunhoitaja uskoo, että kuluttaja voi vaikuttaa yritysten vastuullisuuteen paremmin kuin sijoittajat. Sijoittaja voi kuitenkin hyötyä vastuullisuustrendistä.
Vastuullisen sijoittamisen yhteydessä käytetään termiä ESG, joka on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance. Suomeksi termeillä tarkoitetaan yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita.
ESG-sijoittamisessa huomioidaan luonnollisesti kyseiset kriteerit osana sijoitusprosessia ja suositaan vastuullisia sijoituskohteita.
Vastuullisuus on tullut sijoittamiseen jäädäkseen. Markkinoilla on yli 600 pörssinoteerattua ESG-rahastoa. Ylivoimaisesti suurin osa ESG-rahastoista on kuitenkin aktiivisesti hoidettuja. SCI:n tekemän tutkimuksen mukaan aktiivisesti hoidetuissa ESG-rahastoissa oli kesäkuussa varoja yli 1,8 biljoonaa dollaria. Passiivisissa ESG-rahastoissa oli 274,5 miljardia dollaria.
Kaikki ei kuitenkaan ole kultaa mikä kiiltää.
Vastuulliseen sijoittamiseen on pesiytynyt myös lieveilmiöitä, jotka eivät saa sijoittajakunnan jakamatonta hyväksyntää.
Yksi tällainen on vastuullisuuteen liitetty vääristelevä tai jopa valheellinen markkinointi.
Kokenut Seligsonin salkunhoitaja Anders Oldenburg suhtautuu epäillen väitteisiin, että vastuullisiin kohteisiin sijoittamalla sijoittaja voisi muuttaa maailmaa.
”Valheellinen markkinointi ehkä häiritsee minua eniten”, Oldenburg pamauttaa blogissaan.
Jos väitetään, että ”sijoittamalla rahastoon X säästät Y tonnia hiilidioksidia vuodessa”, niin se ei pidä Oldenburgin mukaan paikkansa.
Oldenburgin mielestä todellisuudessa sijoittajan valinnat eivät juurikaan vaikuta yhtiöihin. Perustelu on loogisen yksinkertainen.
”Jos minä vastuullisena sijoittajana päätän myydä vastuuttoman yhtiön osakkeet, niin joku toinen sijoittaja ostaa ne eikä se sinänsä vaikuta yhtiöön mitenkään.”
Periaatteessa osakekauppa saattaa johtaa siihenkin, että vastuuttomien yhtiöiden omistajina on niitä, joita vastuullisuus ei kiinnosta. Tällöin yrityksellä ei ole omistajilta tulevia paineita muuttaa toimintaansa vastuullisemmaksi.
Oldenburg ei siis ole kovin vakuuttunut siitä, että tietyistä yhtiöistä tai toimialoista luopuminen olisi ratkaisu vastuullisuusongelmiin. Pikemmin se voi jopa pahentaa ongelmia.
Saattaa olla jopa mahdollista, että sijoituksena tuottavin saattaa olla yhtiö, joka osaketta ostettaessa ei vielä ole kovin hyvin arvostettu ESG-mielessä, mutta jonka toiminnan omistaja parantaa siten, että myös ESG-konsultit ja -sijoittajat innostuisivat siitä.
”Siis aivan kuten mikä tahansa yhtiö, jonka laatu selvästi paranee omistusaikanamme”, Oldenburg toteaa.
Jos sijoittaja ei pysty kovin paljoa yhtiöiden vastuullisuuteen vaikuttamaan, niin kuka sitten? Oldenburgin vastaus on selkeä: kuluttaja.
”Jos kysyntä vähenee merkittävästi, niin osa alan yhtiöistä menee konkurssiin ja tarjontakin vähenee. Se on talouden laki.”
Kulutusvalinnat vaikuttavat yritysten toimintaan yleensä suoremmin kuin sijoittajat. Toki sijoittajat ovat yritysten omistajia, ja omistajilla on ainakin periaatteessa parempi mahdollisuus saada äänensä kuuluviin kuin useimmilla ulkopuolisilla, salkunhoitaja toteaa.
