Indikaattorit

Euroalueen inflaatio nousi ennätyskorkealle

Yhteisvaluutta-alueen joulukuun inflaatio ylitti analyytikoiden odotukset.

Inflaatiokehitys on ollut syksyn ja talven keskeisimpiä sijoittajien seuraamia makromuuttujia. Koronarajoitusten hellittäminen on lisännyt hintapaineita ja pelkoja hintojen karkaamisesta yli keskuspankkien tavoitteiden.

Tuoreet inflaatioluvut euroalueelta eivät näitä huolia vaimenna, päinvastoin.

Euroalueen inflaatio kiihtyi joulukuussa odotuksia enemmän, kertovat Eurostatin alustavat tilastot. Kuluttajahintojen muutos nousi euroalueella joulukuussa 5,0 prosenttiin marraskuun 4,9 prosentista, mikä on yhteisvaluutta-alueella korkein koskaan havaittu hintojen nousu vuoden aikana.

Inflaatio ylitti myös selvästi analyytikoiden 4,7 prosentin konsensusodotuksen.

Hintojen nousua kiihdytti erityisesti energian hinnan kohoaminen, sillä se nousi peräti 26 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös elintarvikkeiden, palvelujen ja tuontitavaroiden korotukset ylittivät selvästi EKP:n 2,0 prosentin kokonaisinflaatiotavoitteen.

Tuoreet inflaatioluvut ovat ikävä uutinen Euroopan keskuspankille EKP:lle, joka on toistuvasti muistuttanut, että hintojen nopea nousu on talouden avautumisesta johtuva tilapäinen ilmiö.

Uutistoimisto Reutersin mukaan toimitusketjun pullonkaulat rajoittivat edelleen kulutustuotteiden saatavuutta, kun samalla kotitaloudet, jotka pakotettiin säästämään vuodeksi, alkoivat kuluttaa lähes kaikkea uusista autoista ravintola-aterioihin.

Suurin osa näistä inflaatiota nostavista tekijöistä saattaa silti olla väliaikaisia, joten hintapaineiden pitäisi lopulta hellittää. Näin ainakin keskuspankki uskoo.

Reuters muistuttaa kuitenkin, että asiantuntijoiden näkemykset eroavat kuitenkin siitä, kuinka nopeasti inflaatio laskee ja mihin se todennäköisesti asettuu, kun talous sopeutuu uuteen normaaliin.

EKP odottaa inflaation palautuvan alle kahden prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä, mutta monet vaikutusvaltaiset päättäjät kyseenalaistavat EKP:n näkemyksen ja varoittavat korkeammasta ja pitkäkestoisemmasta inflaatiosta.

Huolta lisää se, että pohjainflaatio, joka ei sisällä epävakaiden elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintoja – on myös EKP:n tavoitteen yläpuolella. Pohjainflaatio nousi joulukuussa 2,6 prosenttiin.

EKP:ltä ei kuitenkaan todennäköisesti ole tulossa poliittisia toimia lähiaikoina.

EKP:n näkemyksen mukaan palkkojen nousu, joka on kestävien hintapaineiden edellytys, on pysynyt maltillisena. Lisäksi koronavirustartuntojen lisääntyminen todennäköisesti hillitsee taloudellista aktiviteettia ja painaa inflaatiota alaspäin.

Keskeinen kysymys sijoittajien kannalta on, milloin EKP alkaa kiristää rahapolitiikkaa. Yhdysvalloissa maan keskuspankki Fed on ilmoittanut nostavansa ohjauskorkoa kolme kertaa tänä vuonna.

Lisäksi Fedin avomarkkinakomitea päätti inflaation hillitsemiseksi kiihdyttää kuukausittaista valtion velkakirjojen tukiosto-ohjelman vähentämistä 30 miljardilla dollarilla kuukaudessa, kun aiemmin keskuspankki oli vähentänyt osto-ohjelmaa kuukausittain 15 miljardilla dollarilla.

Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi, että puolet viiden prosentin inflaatiosta tulee energian hinnoista.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös