Sotatilanne Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta myös asuntomarkkinoilla.
Asuntomarkkinat ovat pysyneet toistaiseksi Suomessa vireinä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat tammikuussa viime vuoteen verrattuna kaikissa suurimmissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta. Espoossa hinnat laskivat vajaan prosentin. Koko maassa hinnat nousivat 3,3 prosenttia edellisvuodesta.
Joulukuuhun verrattuna hinnat nousivat vajaan prosentin koko maassa. Tammikuussa kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin kaksi prosenttia enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuosi sitten.
Suomen Pankin mukaan suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa 2022 uusia asuntolainoja 1,4 miljardin euron edestä, mikä on noin 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainakanta oli tammikuun 2022 lopussa 107 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,0 prosenttia.
”Vuosi alkoi kiireisesti asuntolainatiskeillä ja vilkkaampia vuoden aloituksia on nähty vain vuosina 2007-2008 uusissa asuntolainoissa. Korona on vaikuttanut etenkin asiantuntijatyötä tekevien kotitalouksien tarpeisiin hankkia suurempi asunto kasvukeskuksista, mikä näkyy suurempina asuntolainoina ja pidempinä laina-aikoina”, analysoi asuntolainamarkkinoiden tilannetta ypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Ukrainan sota on kuitenkin muuttanut tilannetta asuntomarkkinoillakin.
”Nyt Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut tuumaustauon osalle ostajista. Varovaisuus on osin ymmärrettävää – perinteisesti vakailla tuloilla ja vakaalta asuntomarkkina-alueelta asuntoa ostava kotitalous voi edetä suunnitelmien mukaan, mutta riskillisempää kohdetta hankkiva tai idänkaupan tuloista riippuvainen kotitalous pitää tuumaustauon”, Brotherus toteaa.
Pääekonomistin mukaan epävarmuus pidentää tyypillisesti myyntiaikoja ja laskee kauppamääriä, muttei juuri vaikuta asuntojen hintoihin.
”Selvää on, että sota ei ole hyväksi asuntomarkkinoillekaan”.
Kriisioloissa asuntorahoituksen hinta ja saatavuus eriytyvät riskin mukaan.
”Kasvukeskuksessa olevan taloyhtiön putkiremonttiin tai oman kodin ostoon myönnetty laina eroaakin riskeiltään muuttotappioalueen omakotitalolainasta”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
Suomen Pankin mukaan sijoitusasuntolainat käsittivät yli 10 prosenttia kaikista uusista asuntolainoista ja noin kahdeksan prosenttia koko asuntolainakannasta.
”Sijoitusasuntojen lainakanta on kasvanut liki 7 prosenttia viime vuoden maaliskuusta eli asuntosijoitusbuumi on siis jatkunut koronakriisin keskelläkin”, Keskinen kertoo.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli tammikuussa 0,79 prosenttia. Keskisen mukaan keskimääräisissä korkomarginaaleissa on havaittu maltillista nousua vuodentakaisesta, mutta kansainvälisesti katsoen asuntolainaa saa Suomessa edelleen monia muita maita edullisemmin.
”Sota Ukrainassa on lisäksi lykännyt markkinoiden odotuksia euriborkorkojen kääntymisestä positiiviselle puolelle. Nyt sen uskotaan tapahtuvan vasta ensi talvena”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen toteaa.
Lue myös tämä: Piileekö kiinteistöyhtiöissä korkopommi?
