Venäjän talous on joutumassa syöksykierteeseen. Maasta on tulossa taloudellinen hylkiövaltio, jota edes Kiina ei auta ilmaiseksi.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja länsimaat aloittivat Venäjään kohdistuvat historiallisen kovat pakotteet. Pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.
Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.
Venäjä-pakotteet ja lukemattomien kansainvälisten yritysten päätökset lopettaa toimintansa Venäjällä ovat jo nyt vaikuttaneet maan talouteen.
Pakotteilla ja yritysten toimilla laaja-alaisia vaikutuksia
Ruplan arvon romahdus on ollut syvä ja se on tarkoittanut tavallisten venäläisten kannalta sitä, että ulkomailta tuotujen hyödykkeiden hinnat ovat nousseet pilviin. Lisäksi Moskovan pörssi jouduttiin sulkemaan massiivisen kurssilaskun ja pääomapaon vuoksi.
Meneillään on myös aivovuoto, kun pitkälle koulutetut venäläiset pyrkivät pois maasta. Länsimaisten yritysten poislähtö Venäjältä vaikuttaa maan talouteen negatiivisesti pitkään, sillä yhtiöiden luottamus Venäjään on kadonnut.
Lisäksi maksukorttiyhtiöt Visa ja Mastercard keskeyttävät toimintojaan Venäjällä. Venäläispankkien mukaan maksukortit kuitenkin toimivat yhä maan rajojen sisällä. Visan ja Mastercardin pankki- eli debitkortit sekä luottokortit ovat vastanneet noin kolmea neljännestä Venäjällä myönnettyjen pankki- ja luottokorttien maksuliikenteestä vuonna 2020.
Ekonomistien mukaan Venäjän talous ajautumassa syöksykierteeseen, sillä maan bruttokansantuotteet ennustetaan romahtavan tänä vuonna 10–15 prosenttia. Se olisi pahin romahdus sitten vuoden 1992, jolloin bruttokansantuote supistui 14,5 prosenttia. Suomen Pankki arvioi Venäjän tuonnin romahtavan 50 prosenttia.
Venäjälle pakotteiden yhteisvaikutus on dramaattinen, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Vesalan mukaan maan talous horjuu syvän taantuman partaalla.
Vesalan mukaan ruplan ulkoinen arvo on jo voimakkaasti alentunut, mikä kiihdyttää inflaation hyvin korkeaksi. Vientirajoitusten, länsimaisten yritysten omaehtoisten vetäytymisten sekä ruplan heikkenemisen vuoksi Venäjän kyky hankkia tuontituotteita on vakavasti vioittunut.
”Ruplan ostovoiman nopea hupeneminen on saanut kansalaiset joukolla nostamaan pankeista säästöjään. Talletuspaot voivat koitua yksittäisten pankkien kohtaloksi. Myös riski valtion maksukyvyttömyydestä on ulkomaisten velkojen osalta kasvanut”, Vesala toteaa.
Venäjän valuuttamääräinen maksuliikenne sekä varainhankinta on tehty niille erittäin vaikeaksi eivätkä venäläiset arvopaperit kelpaa enää lainasitoumusten vakuuksiksi, Vesala toteaa.
Venäjästä tulee hylkiövaltio
”Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä”, toteaa entinen Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara Verde-lehdessä.
Venäjä uhkaa kansallistaa maassa olevat ulkomaiset investoinnit ja varastaa kymmenen miljardin euron arvoiset maan lentoyhtiöille vuokratut lentokoneet.
”Tämä on käsittämättömän lyhytnäköistä. Jo pelkkä uhkaus karkottaa tulevat investoinnit ja lentokoneiden vuokraajat. Teknologiasta köyhä maa ei pärjää ilman ulkomaista osaamista eikä varastetuilla lentokoneilla voi kauan lentää ilman huoltoa ja varaosia”, Soininvaara toteaa.
Vaikka venäläisen fossiilienergian korvaaminen uusiutuvalla energialla tulee Euroopalle lähivuosina kalliiksi, ei maakaasulle myöhemmin ole tarvetta, kun Eurooppa on tarvittavat korvaavat energiainvestoinnit tehnyt.
Venäjä tulee siis pitkällä aikavälillä menettämään hyvin tärkeän tulolähteen. Maan viennistä kaksi kolmasosaa on energiaa, Soininvaara muistuttaa.
Venäjä saattaa yrittää lähentyä Kiinaa taloudellisesti. Soininvaara kuitenkin muistuttaa, että Kiina ei auta ilmaiseksi.
”Se on jo alkanut neuvotella Venäjän luonnonvarojen ostosta. Pitkällä aikavälillä tämä vain syventäisi Venäjän ahdinkoa. Kiinan omistuksia Venäjä ei voi kansallistaa.”
Soininvaara kommentoi Venäjän talousahdinkoa myös Twitterissä.
”Sodan varma häviäjä on Venäjä, mutta Kiina on lähes yhtä varma voittaja, sillä se saa Venäjästä siirtomaan”, tietokirjailija tviittaa.
Sodan varma häviäjä on Venäjä, mutta Kiina on lähes yhtä varma voittaja, sillä se saa Venäjästä siirtomaan.
— Osmo Soininvaara (@OsmoSoininvaara) March 12, 2022
Putin, tuo Kiinan Lukashenko.
Kukaan ei auta ketään ilmasi. Venäjä on ehkä kiinan siirtomaa, mutta me ollaan usan siirtomaa
”Tulee aina loppuunsa asti, eikä kukaan auta häntä”.