Kiinteistökauppa hyytyi Suomessa viime vuoden lopulla. Erityisen rajusti laski omakotitalojen kauppamäärät.
Maanmittauslaitos kokosi vuoden 2022 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät. Tehtyjen kiinteistökauppojen määrä laski loppuvuonna nopeasti, mutta hyvä alkuvuosi piti kauppamäärät kuitenkin koronavuosia edeltävällä tasolla.
Vuonna 2022 tehtiin 62 900 kiinteistökauppaa. Se on 16,8 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2021. Kauppoihin käytetty rahamäärä laski 8,3 prosenttia 9,9 miljardiin euroon edellisen vuoden 10,8 miljardista eurosta. Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta.
Asuntoihin ja lomakiinteistöihin käytetty rahamäärä laski, mutta sen sijaan maa- ja metsätalouden tilojen hankinnan rahamäärä piti pintansa pysyen edellisen vuoden tasolla.
”Vuosi 2022 oli hyvin tapahtumarikas ja vuoden aikana nähtiin monenlaisia käänteitä kiinteistömarkkinoilla. Hyvän alkuvuoden jälkeen kaupankäynti kääntyi kesän jälkeen laskuun ja kauppojen määrä tippui 21 prosenttia viimeisellä vuosineljänneksellä”, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.
Omakotitalojen kauppamäärät laskivat eniten loppuvuonna, mutta hintataso säilyi
Omakotitalojen kauppa-aktiviteetin hyytyminen on ollut yleistä kiinteistömarkkinoiden kauppamäärien laskua nopeampaa.
Saaren mukaan omakotitalokauppa kävi vilkkaana korona-aikana. Kauppamäärät laskivat koko vuoden 2022, mutta erityisesti loppuvuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin lasku oli 41 prosenttia omakotitaloissa asemakaava-alueilla.
Saari kertoo, että omakotitalojen hintataso putosi kuitenkin ainoastaan 3,4 prosenttia.
Haja-asutusalueilla kauppamäärät laskivat maltillisemmin, 20 prosenttia, mutta hintataso tippui 8,3 prosenttia.
”Alueellisia ja kuntakohtaisia eroja kauppamäärien muutoksissa on merkittävän paljon. Hintataso pysyi kuitenkin kauppamäärien laskusta huolimatta suhteellisen vakaana”, Saari sanoo.
Suomen kalleimmat omakotitalokaupat löytyivät vuonna 2022 Kauniaisista. Siellä tehtiin vain neljä edustavaa omakotitalokauppaa mediaanihinnan ollessa 1 135 000 euroa.
Espoossa tehtiin kauppoja lukumääräisesti 36,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja vuoden 2022 omakotitalokauppojen mediaanihinta oli 580 000 euroa. Mediaanihinta laski vain 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 495 000 euroa (-2,9 %), Vantaalla 374 000 euroa (-4,1 %), Tampereella 315 000 euroa (-2,6 %), Turussa 240 000 euroa (-4,0 %), Jyväskylässä 211 000 euroa (-6,2 %), Kuopiossa 182 000 euroa (-9,0 %), Oulussa 230 000 euroa (+15,6 %) ja Rovaniemellä 165 000 euroa (-2,9 %).
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Metsätilojen hinnat nousussa
Lomakiinteistöjen kauppa kävi vilkkaana vuosina 2020 ja 2021, mutta hiljeni viime vuonna. Rakennettujen ja rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppojen määrä laski 28 prosenttia, ollen yhteensä 6 227 kauppaa koko Suomen alueella. Rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppamäärä laski 32 prosenttia, 1 413 kauppaan.
”Yleis- ja asemakaava-alueiden rantaan rajoittuvien vapaa-ajanasuntojen keskihinta pysyi vakaana (95 000 euroa) ollen sama kuin vuonna 2021. Lomakiinteistöjen kaupassa oli merkittäviä eroja alueellisesti sekä kauppamäärien että hintojen osalta”, Saari kertoo.
Metsätilakauppojen määrissä on laskua, mutta silti hinnat jatkoivat nousua.
Viime vuonna tehtiin koko maassa noin 4 520 edustavaa pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kauppojen määrissä tiputtiin vuoden 2019 tasolle. Eniten metsäkauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 640. Siellä kauppojen määrissä tapahtui 16 prosentin lasku suhteessa edelliseen vuoteen.
Kun tarkastellaan Manner-Suomen kauppamäärien kehitystä maakunnittain suhteessa edelliseen vuoteen, lisääntyivät määrät vain Keski-Suomessa (+17 %) ja Pohjois-Karjalassa (+ 2 %). Voimakkain lukumäärien väheneminen nähtiin Keski-Pohjanmaalla, 29 prosenttia.
”Kauppojen mediaanihinta oli noin 3 600 euroa hehtaarilta. Keskihinta nousi peräti 14 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Osa keskihinnan noususta selittyy Suomen eteläosan korkeammilla hinnoilla, sillä etelän osuus koko maan kauppamäärästä nousi edellisvuoden 35 prosentista 42 prosenttiin. Noin puolet hinnan noususta johtunee kauppojen alueellisen jakauman vaihtelusta”, arvelee metsien kauppatilastoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Kalleinta metsä oli Uudellamaalla, jossa mediaanihinta oli 6 500 euroa hehtaarilta. Varsinais-Suomessa päästiin myös 6 000 euron keskimääräiseen hehtaarihintaan.
Metsää sai halvimmalla Lapista, keskimäärin 1 300 euroa hehtaarilta. Eniten keskihinta nousi euromääräisesti Uudellamaalla, noin 1 600 euroa hehtaarilta. Nousua oli 33 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
