Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 4,8 prosenttia.
Eniten vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 60 000–100 000 asukkaan kunnissa, jossa hinnat laskivat 5,0 prosenttia vuoden takaisesta. 20 000–59 999 asukkaan kunnissa hinnat laskivat 4,1 prosenttia, alle 20 000 asukkaan kunnissa 3,5 prosenttia ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 3,0 prosenttia edellisvuodesta.
Myös vanhojen omakotitalojen kauppa on vaimeaa.
Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin noin 2 800, joka on noin 32 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2021.
Yli 100 000 asukkaan kunnissa omakotitalojen neliöhinta oli 2 673 euroa ja alle 20 000 asukkaan kunnissa neliöhinta oli 1 282 euroa vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Korkeimmat hinnat olivat pääkaupunkiseudulla, jossa neliöhinta oli 3 868 euroa.
Maanmittauslaitoksen mukaan omakotitalojen kauppa-aktiviteetin hyytyminen on ollut yleistä kiinteistömarkkinoiden kauppamäärien laskua nopeampaa.
Kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta kertoo, että omakotitalokauppa kävi vilkkaana korona-aikana. Kauppamäärät laskivat kuitenkin erityisesti vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä, jolloin lasku oli 41 prosenttia omakotitaloissa asemakaava-alueilla.
Haja-asutusalueilla kauppamäärät laskivat maltillisemmin, 20 prosenttia, mutta hintataso tippui 8,3 prosenttia.
”Alueellisia ja kuntakohtaisia eroja kauppamäärien muutoksissa on merkittävän paljon. Hintataso pysyi kuitenkin kauppamäärien laskusta huolimatta suhteellisen vakaana”, Saari sanoo.
Vanhojen omakotitalojen kysyntää ja hintoja on rapauttanut korkea energian hinta.
”Omakotitalojen hinnat kääntyivät laskusuuntaan viime syksynä, kun epävarmuus energian hintojen tulevasta kehityksestä painoi omakotitalojen kauppaa yhdessä korkojen nousun kanssa. Varsinaiseen syöksyyn käännyttiin kuitenkin vasta loka-joulukuussa, jolloin omakotitalojen hinnat rojahtivat osakeasuntojakin voimakkaammin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kuvaa.
Kun osakeasuntojen hintakehitys on vahvasti sidoksissa asuntosijoittajien toimintaan, on energian hintakehitys vaikeuttanut nimenomaan omakotitalokauppaa poikkeuksellisen voimakkaasti, Keskinen toteaa.
Keskisen mukaan omakotitaloja on nyt myynnissä yli kolmanneksen viime vuotta enemmän ja niiden keskimääräinen myyntiaika on kasvanut noin kuukaudella vuoden takaisesta.
”Jos omakotitalon sai kesällä myytyä keskimäärin alle kuukaudessa, kuluu vastaavaan nyt peräti yli kolme kuukautta, kun katsotaan myyntiaikojen mediaania. Omakotitalojen hinnat laskevatkin siten vasta pidemmällä viiveellä, eikä kokonaan myymättä jäävien talojen vaikutus välity tilastoihin asti.”
Energiatehokkuudesta on asunnon sijainnin ohella tulossa tärkeä omakotitalojen hintaan vaikuttava tekijä.
”Vaikka näyttääkin siltä, että vältymme pahimmilta peloilta energian hinnoissa, on hintojen vaihtelu itsessään saanut kuluttajat kysymään aiempaa enemmän juuri energiatehokkaita koteja. Omakotitalojen hintakehitys uhkaa jatkossa eriytyä yhä voimakkaammin talon sijainnin ja energiatehokkuuden mukaan”, Keskinen arvioi.
