Harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät yhä useammin ilmiöön, jossa työnantajat naamioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi. Ilmiö on yleinen erityisesti rakennus- ja siivousalalla, kertoo Verohallinto.
Viranomaisten havaintojen mukaan työnantajat hämärtävät aikaisempaa useammin työ- ja toimeksiantosuhteen välistä rajaa ja siirtävät velvollisuuksiaan työntekijöille. Viranomaiset joutuvat usein tekemään rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä: pelkästään työsuojeluviranomaisten eli Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden viime vuonna tekemässä valvonnassa niin sanottuja kevytyrittäjiä tavattiin 71 tarkastuksella yli 400 henkilöä.
Myös muut viranomaiset, esimerkiksi ELY-keskus, ovat havainneet valvonnassa työsuhteita, jotka on yritetty naamioida yrittäjyydeksi. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Verohallinnon mukaan osa työnantajista käyttää myös oleskelulupajärjestelmää väärin: työntekijöille saatetaan hakea maahan tullessa työntekijän oleskelulupaa, mutta käytännössä työntekijä laitetaan nopeasti työskentelemään yrittäjänä tai kevytyrittäjänä, ja mahdollinen työsuhde jää joko hyvin lyhyeksi tai ei toteudu ollenkaan.
Hyvin usein työnantajat eivät työsuhteessakaan noudata sen vähimmäisehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla.
Työsuojeluviranomainen havaitsi tarkastuksissaan puutteita erityisesti palkkauksessa. Suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamiseen. Eniten puutteita oli rakennus- ja ravintola-aloilla: rakennusalalla puutteita oli lähes 60 prosentissa tarkastuksista, majoitus- ja ravitsemusalalla palkkauksen puutteita havaittiin yli 54 prosentissa tarkastuksista.
Verohallinnon mukaan talousrikokset ja harmaa talous tuottavat yhteiskunnalle merkittäviä vahinkoja. Viime vuonna poliisin päättämistä rikosasioista kertyi rikosvahinkoa lähes 200 miljoonaa euroa. Verohallinto puolestaan löysi harmaan talouden valvonnassaan yhteensä 235 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja.
Tullin tekemän talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 18 miljoonaa euroa, ja verotarkastuksissa määrättiin yli 4 miljoonan euron jälkikannot.
Parhaillaan on käynnissä kahdeksas harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma. Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta sanoo, että toimenpideohjelman hankkeilla on kehitetty moniviranomaisyhteistyötä ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Tämä edesauttaa harmaan talouden toiminnan paljastumista, auttaa puuttumaan väärinkäytöksiin ja siten ehkäisee yhteiskunnan menetyksiä.
”Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yhteiskunnan varojen turvaaminen on erityisen tärkeää. Kun torjumme harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, edistämme yhteisten rahojen tehokkaampaa käyttöä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta. Yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä hyötyy koko yhteiskunta”, Marttinen sanoo.
Nykyinen toimenpideohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Marttinen toivoo, että uusi hallitus jatkaisi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa.
”Harmaan talouden ilmiöt monimutkaistuvat koko ajan, ja etenkin taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma antaa mahdollisuudet viranomaisten tiiviille yhteistyölle ja auttaa vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin”, Marttinen toteaa.
