Merkit viittaavat nyt siihen, että inflaatio on pian Suomen talouden huolista lievimpiä.
Suomen korkealla pysynyt inflaatio on vihdoinkin kääntynyt selvästi laskutrendille. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 4,9 prosenttia. Vuosi-inflaatio on laskenut kuukaudessa selvästi, kun syyskuussa inflaatio oli 5,5 prosenttia.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia. Inflaation hidastuminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan laskusta. Kuukausitasolla nähtiin kuitenkin edelleen varsin vauhdikasta hintojen nousua monissa eri hyödykeryhmissä.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio on silti edelleen korkea, 6,6 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Inflaatio ilman korkojen vaikutusta jo ”tavanomaisissa lukemissa”
Tilastokeskuksen julkistamaa kotimaista inflaatiomittaria tulkittaessa on muistettava ottaa huomioon lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus lokakuun inflaatiolukuun oli yli kolme prosenttiyksikköä, eli korot selittävät jopa valtaosan kokonaisinflaatiosta.
Ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut lokakuussa noin 1,8 prosenttia eli jopa alle keskuspankin tavoitteleman tason, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
”Kun korkojen nousun vaikutus putsataan pois sotkemasta inflaatiolukuja, tullaan siihen tulokseen, että Suomessa inflaatio on aika lailla tavanomaisissa lukemissa. Vaikka osa hinnoista nousee edelleen, näyttää selvältä, että nykyisessä suhdannetilanteessa hallitsemattoman inflaatiokehityksen riski on vähäinen”, Appelqvist toteaa.
Ekonomistin mielestä Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on Suomen kannalta nyt liian kireää. Hänen mielestään olisi toivottavaa, että ohjauskorkojen alentaminen aloitettaisiin mahdollisimman pian.
Appelqvistin mukaan suhdanteen kannalta inflaation rauhoittuminen on myönteistä, koska se tukee kotitalouksien ostovoimaan, joka on kokenut kovia viimeisen kahden vuoden aikana.
”Juuri nyt palkkojen ostovoima elpyy ripeästi, vaikka kestääkin vielä useamman vuoden ennen kuin tilanne palautuu kokonaan entiselleen. Palkkojen ostovoiman elpyminen on tällä hetkellä lähes ainoa myönteinen asia lähikuukausien suhdannenäkymissä”, toteaa Appelqvist.
Euroopan komissio odottaa Suomessa kuluttajahintainflaation vuonna 2023 olevan 4,4 prosenttia, hidastuvan siitä ensin 1,9 prosenttiin vuonna 2024 ja nousevan sen jälkeen 2,0 prosenttiin vuonna 2025.
Kohti taantumaa
Tilastokeskus julkisti myös ennakolliset lukemat Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä vuoden kolmannelta neljännekseltä. Bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuneen 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja tippuneen 1,0 prosenttia viime vuoden vastaavan ajankohdan tason alapuolelle.
”Bruttokansantuotteen supistuminen oli odotettua, mutta lukema on silti murheellinen. Todennäköisesti loppuvuosi ja ensi vuoden alku jatkuvat miinusmerkkisinä, eli Suomen talous on etenemässä vauhdilla kohti taantumaa”, arvioi Appelqvist.
Useimmat talouskehitykseen vaikuttavista muuttujista ovat tällä hetkellä vastatuulitekijöitä.
Suurimmat haasteet liittyvät kotimaiseen asuntorakentamiseen sekä teollisuutta vaivaavaan heikkoon vientikysyntään. Molempia toimialoja kurittaa kiristynyt rahapolitiikka. Kotimaisen inflaation hidastuminen tuo kuitenkin pientä lohtua ja varovaista toivoa kulutuskysynnän elpymisestä.
Teollisuuden tilauskirjat ohenevat edelleen huolestuttavan nopeasti.
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 syyskuussa peräti 21,1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus. Tammi-syyskuun aikana tilaukset vähenivät 11,0 prosenttia vuodentakaisesta.
Tilaukset ovat vähentyneet nyt yhtäjaksoisesti kahdeksan kuukautta. Tilausten lasku oli syyskuussa suurin piirtein yhtä jyrkkää kuin elokuussakin.
