Keskiviikkona 8. marraskuuta Verohallinto julkisti vuoden 2022 tuloverotuksen julkiset tiedot. Verotiedot eivät kuitenkaan kerro kaikkea, sillä julkisissa tiedoissa mukana vain ne tulot, joista maksetaan veroja. Suuntaa ne kuitenkin antavat.
”Tuloverotuksen julkiset tiedot perustuvat verotuksen toimittamisessa käytettäviin tietoihin. Tämän vuoksi mukana ovat vain ne tulot, joista maksetaan veroja”, lakiasiainjohtaja Matti Merisalo kertoo.
Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkiset tiedot sisältävät verotettavat ansio- ja pääomatulot ja niistä määrätyt verot ja veronpalautuksen tai jäännösveron määrän. Sen sijaan verovapaat ansio- tai pääomatulot eivät käy ilmi julkisista verotustiedoista.
Verottomia ovat esimerkiksi toimeentulotuki, lapsilisät, lakkoavustus ja oman asunnon myynnistä tietyin ehdoin saatu myyntivoitto. Myös osa henkilön saamista osingoista on tietyin ehdoin verovapaata. Osingon verovapaalla osuudella lievennetään yhtiön osinkona jakaman voiton kahdenkertaista verotusta.
Verohallinnon mukaan suurin suhteellinen ero todellisten ansiotulojen ja julkisissa tiedoissa näkyvien ansiotulojen välillä on pienituloisimmilla, joilla on eniten verottomia etuuksia.
Maksettu palkka ei ole julkinen tieto
Käytännössä tuloverotuksen julkisten tietojen luvuista ei siis voi suoraan päätellä esimerkiksi henkilön palkkaa tietystä työstä. Henkilön julkisissa tiedoissa saattaa olla palkkatyön lisäksi etuuksia tai hänellä saattaa olla useita työpaikkoja.
Saako verotilastoista siis selville, paljonko naapurille on maksettu palkkaa?
”Ei saa, koska maksettu palkka ei ole julkinen tieto. Jos naapuri saa vain palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat kuitenkin varsin hyvin palkan tason erityisesti suurissa tuloissa”, kertoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari.
Vaikka palkkatulo näkyy verotiedoissa nimellä verotettava ansiotulo, ei verotettava ansiotulo ole kuitenkaan sama kuin bruttopalkka.
Kaaren mukaan se verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset – esimerkiksi työhuonekulut. Lisäksi ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös muun muassa eläkkeet sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä toiminimiyrittäjän ansiotulot.
”Palkasta perityt pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut olivat vuonna 2022 yhteensä 8,65–10,15 prosenttia palkan määrästä. Kun siihen lisätään vähennyskelpoinen päivärahamaksu, niin vähennettävät maksut ovat yhteensä noin 10 prosenttia bruttopalkasta”, Kaari laskee.
Verojuristi valaisee asiaa esimerkillä.
”Eli jos julkisissa verotiedoissa näkyvä verotettava ansiotulo on 140 000 euroa, niin bruttopalkan on oltava silloin noin 156 000 euroa, jos muita tulosta tehtäviä vähennyksiä ei ole edellä mainittujen maksujen ja 750 euron tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Oletuksena on, että palkasta menee normaalit vakuutusmaksut. Näin ei aina ole.”
Myöskään pääomatulot eivät näy suoraan
Esimerkiksi kotitalousvähennys alentaa maksettavia veroja, eli se ei alenna verotettavaa tuloa vaan suoraan veroja.
Kaaren mukaan perheyhtiön maksamat osingot voivat myös olla ansiotuloja. Tällöin verovapaa osa osingosta ei näy julkisissa verotiedoissa.
Julkisten verotietojen perusteella ei ole mahdollista selvittää, kuka on saanut eniten pääomatuloja. Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto. Se ei vielä kerro paljoakaan henkilön saamista tuloista, koska osa pääomatuloista puuttuu kokonaan julkaistavista tiedoista.
Julkisten verotietojen perusteella korkeimmat verotettavat ansio- ja pääomatulot oli seuraavilla 10 henkilöllä.
Tässä julkisten verotietojen perusteella ansio- ja pääomatuloiltaan Suomen 10 kovatuloisinta henkilöä
- Mikko Kuusi, Woltin perustaja, 79,5 miljoonaa euroa
- Pekka Kopra, Versowoodin hallituksen puheenjohtaja, 53,9 miljoonaa euroa
- Ilkka Paananen, Supercellin toimitusjohtaja, 28,9 miljoonaa euroa
- Hannu Turunen, it-yhtiö Stonesoftin perustaja, 25,9 miljoonaa euroa
- Tommi Vallisto, peliyhtiö Small Giant Gamesin perustaja, 24,3 miljoonaa euroa
- Otto Nieminen, Small Giant Gamesin perustaja, 24,1 miljoonaa euroa
- Jorma Takanen, Scanfilin perustaja, 23,7 miljoonaa euroa
- Markus Halttunen, Small Giant Gamesin perustaja, 22,6 miljoonaa euroa
- Terho Niemi, teknoyhtiö KoruLabsin perustaja, 21,6 miljoonaa euroa
- Ilkka Sihvo, ohjelmistoyhtiö Baswaren perustaja ja Softaforcen toimitusjohtaja 21,4 miljoonaa euroa
