
Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo hymähtää hyvän tahtoisesti suositukselle kalsarikänneistä, mutta pitää samaan hengenvetoon Helsingin pörssin pudotusta dramaattisen jyrkkänä.
”Helsingin pörssin vuoden 2021 elokuun noin 350,7 miljardin euron huippuarvosta on hävinnyt 97 miljardia euroa eli 27,7 prosenttia kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä”, Angervuo viittaa synkkiin laskelmiinsa. Helsingin pörssin arvo oli 254 miljardia euroa kuluvan vuoden marraskuun lopussa.
Pörssin pudotus ottaa osaltaan laskukierrettä Suomen talouskasvun eli bkt:n reaalikasvun hyytymisestä paikalleen, mikä on kestänyt jo 15 vuotta yhteen putkeen.
Yli 36 miljardin kato
Angervuo siirtää vielä aikaikkunaa taaksepäin ja toteaa, että Helsingin pörssin arvosta on haihtunut peräti 36,6 miljardia euroa eli 12 prosenttia vuoden 2020 lopusta kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä.
”Myös investointien taso jää Suomessa liian matalaksi, mikä alkaa näkyä negatiivisesti Helsingin pörssissä, ja samalla suurten yhtiöiden joukko on liian suppea ja alttiina sykleille verrattuna etenkin New Yorkin ja osin Euroopan pörsseihin”, Angervuo lisää.
Historiaa voi avata vielä sen verran, että Helsingin portfolio-kuukausi-indeksin aiempi huippu tuli vuoden 2 000 huhtikuussa, jolloin pörssin arvo oli noin 430 miljardia euroa ja sitten arvo on supistunut huipusta yli 40 prosenttia eli 176 miljardia euroa marraskuun loppuun mennessä.
Kreikka ohi Suomen
Kalsarikännejä suosittelevan Economist-lehden mukaan osakkeet ovat vuoden alusta halventuneet Helsingissä eniten eli 12 prosenttia 35 maan vertailussa.
Helsingin pörssi jäi tappiolle Kreikallekin, jossa osakkeet ovat kallistuneet 44,8 prosentin verran. Suomalaiset osallistuivat kylläkin aikanaan satojen miljardien ”pääomitukseen”, joka otti Economistin selvityksessä ykköspaikan pörssikurssien nousussa.
Economistin ja Angervuon laskelmat menevät yksi yhteen. Helsingin pörssin portfolioindeksi eli OMXCH on painunut Angervuon laskelmien mukaan kaksi prosenttia miinukselle melkein kolmen viimeisen vuoden jaksolla, joka yltää vuoden 2021 alusta kuluvan vuoden marraskuun loppuun.
”Helsinki jää siten pitkälle jälkeen New Yorkin Wall Streetin S&P-500:sta, joka meni kahdeksan prosenttia plussalle. Euroopan pörssit eli Stoxx-600 vahvistui noin kuusi prosenttia samalla aikajaksolla.”
Angervuon mukaan huolestuttavinta on se, että Helsingin pörssin tuotto on viiden vuodelta alle Euroopan Stoxx-600 indeksin.
Jyrkkä lasku
Pörssien marssijärjestystä voi vielä valaista siten, että Helsingin pörssi kiri 24 prosentin kurssinousulla voittajaksi maailman pörsseistä vuonna 2021.
Ranskan CAC 40-indeksi 20,05 prosentilla sijoittui toiseksi.
Kolmannen sijan otti New Yorkin pörssin 500 suurimman yhtiön kurssikuvaaja eli S&P 500 19,44 prosentilla. Saksan eli Frankfurtin pörssi sijoittuu neljänneksi ja kuudenneksi Britannian FTSE.
Angervuo nostaa esiin, että Saksan ja Ranskan pörssi tekivät uuden ennätyksen noin viikko sitten.
Helsingin pörssin pudotus on ilmeisesti tipahtanut ikävänä yllätyksenä Helsingin pörssin johdolle.
”Hinnanmuodostus on parantunut ja likviditeetti on hyvällä tasolla. Pörssin hinnoittelumekanismi on osoittanut voimansa”, Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman totesi lähes kaksi vuotta sitten.
Minne sijoittaa?
Sijoittaja voi puntaroida eri vaihtoehtoja pörssien kesken ja aprikoida, miksi eurooppalaisten osakkeiden arvostustaso jää amerikkalaisia verrokkeja matalammaksi.
Angervuo sanoo, että amerikkalaisten yhtiöiden nopeampi ja vahvempi meininki tulosten teossa luo myös eron arvostustasossa eli pörssiarvoissa verrattuna eurooppalaisiin yhtiöihin.
Kotimaiset ekonomistit, kuten Nordean päästrategi Antti Saari (Helsingin Sanomat 1.12) totesi, että Euroopan ja Suomen osakemarkkinoille voi olla isompi mahdollisuus nousun sykäykselle vuoden sisällä verrattuna Yhdysvaltain markkinoille.
”Jos Amerikka laskee, niin Eurooppakin laskee ja päinvastoin. Pidemmältäkään ajalta ei löydy tilastollista näyttöä Euroopan noususta ja samanaikaisesta Amerikan laskusta. Uuden aallon teknologiayhtiöt, joita ei juuri löydy Euroopasta, kantavat paljolti New Yorkin pörssiä”, Angervuo kiteyttää.
”Syystä tai toista Saksan ja Ranskan pörssivire ei ole kantautunut Helsingin pörssiin,” Angervuo heittää Saarelle.
Nokia loi apajat
Matkapuhelinjätti Nokia loi aikanaan jättiapajat sijoittajille Helsingin pörssissä, jossa yhtiön noin 296 miljardin pörssiarvo teki 68,8 prosenttia koko Helsingin pörssin arvosta vuoden 2 000 huhtikuun lopussa
Nokian pörssiarvosta on sittemmin kadonnut noin 96 prosenttia verrattuna historialliseen kurssihuippuun.
Angervuo viittaa Helsingin pörssin päälistan 253,7 miljardin euron markkina-arvoon ja Nokian noin 18,3 miljardin euron pörssiarvoon marraskuun lopulta.
”Nokian osuus koko pörssin markkina-arvosta on kutistunut 7,2 prosenttiin aiemmasta lähes 70 prosentin huipusta”, Angervuo lisää.
Neste ja Fortum pudotuksen kärkeä
Eniten sijoittajille tuhoa eli markkina-arvon hävitystä on kolmen vuoden aikana tuottanut Neste, jonka pörssiarvo on alentunut 18,6 miljardia euroa ja osakekurssi on laskenut 41 prosentin verran.
Kone on menettänyt 41 prosenttia eli 11,6 miljardia euroa pörssiarvostaan ja sitten tulee Fortum, joka on hukannut sijoittaja-arvoa 33,9 prosenttia eli 5,9 miljardia euroa.
Nokian Renkaiden pörssiarvosta on kadonnut 2,9 miljardia euroa eli 74,1 prosenttia, Stora Enson arvosta 2,9 miljardia eli 24,0 prosenttia ja kaiken kukkuraksi Kojamon arvosta on tuhoutunut 1,9 miljardia euroa eli 43,6 prosenttia ja Keskon 1,2 miljardia euroa eli 15,1 prosenttia.
Metsäyhtiöiden, kuten UPM:n, Stora Enson tulokset romahtivat vuonna 2023, mutta markkina-arvo on jäänyt roikkumaan ylös eivätkä sijoittajat ole ryhtyneet myyntilaidalle.
Angervuon mukaan pankit ja konepajat ovat toistaiseksi pelastaneet Helsingin pörssiä. Markkina-arvon kovimpiin nostajiin kuuluvat muun muuassa Nordea 9,4 miljardilla eurolla (+34,9%), Wärtsilä 2,7 miljardilla (+55,3%), Valmet 1,0 miljardilla (+29,0%), Sampo 1,0 miljardilla (+5,1%), UPM-Kymmene 0,8 miljardilla (+5,3%), Metso 0,7 miljardilla (+10,5%), Cargotec 0,7 miljardilla (+36,8%), Outokumpu 0,6 miljardilla (+47,5%) ja Konecranes 0,6 miljardilla (+26,1%).
Paasikivet rahastavat
Pörssin suuriin lähtijöihin kuuluu Amer Sportsin jälkeen Ahlström Munksjö, jonka markkina-arvo oli 2,1 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa. Markkina-arvoltaan 1,63 miljardin euron arvoinen Neles meni Valmetille.
Paasikivien hallinnoima Oras myi Uponorin, jonka markkina-arvo oli 2020 lopussa oli 1,32 miljardia euroa, ja niin ikään Oraksen hallinnoima maaliyhtiö Tikkurilan markkina-arvoksi tuli 1,10 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Paasikivet ovat pitäneet yllä rivakkaa tahtia rahastuksessaan. Rovion markkina-arvo 0,51 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa.
Angervuo korostaa, että yhtiöiden lunastushinnat ovat osaltaan nostaneet Helsingin pörssiä
Listautuuko Amer Wall Streetille?
Yhdeksi sivujuonteeksi voi Helsingin pörssin alamäestä nostaa brändiyhtiö Amer Sportsin, joka saattaa eri medialähteiden mukaan listautua New Yorkin pörssiin.
Helsingin pörssin ex-yhtiön eli Amerin pörssiarvoksi tulee eri lähteiden mukaan ehkä noin kymmenen miljardia dollaria. Listautumisen tekee siten noin kaksi kertaa enemmän verrattuna noin viiden miljardin euron kauppahintaan eli lunastustarjoushintaan, jonka kiinalainen Anta Sports Products maksoi Amerista vuonna 2019.
”Ameria saattoi pitää esimerkkinä kulutuspuolen harvalukuisista Helsingin pörssin arvoyhtiöistä. Yritysten katoa voi pitää yhtenä osatekijänä pörssin laskuun”, Angervuo toteaa.