Rakentaminen on Suomessa syöksynyt jo lamavuosien tasolle. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia syys-marraskuun 2023 aikana yhteensä 6,6 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita valmistui 9,6 miljoonaa kuutiometriä, 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Rakennuslupien kehitys kertoo, että nopeaa käännettä ei ole näköpiirissä. Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2023 syys-marraskuussa 4 319 asunnolle, joka oli peräti 51 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tilanne toimialalla on selvästi heikentynyt hallituksen budjettiriihen jälkeen, todetaan Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa. Asuntoaloitusten määrä on poikkeuksellisen matalalla. Riskinä on, että asuntotuotannon vähäisyys johtaa tulevaisuudessa asuntopulaan erityisesti kasvukaupungeissa. Tämä taas voi johtaa työvoiman saatavuuden ja talouskasvun ongelmiin.
Uudisasuntorakentamisen edellytykset eivät ole kohentuneet, ja asuntoaloitukset uhkaavat jäädä toista vuotta peräkkäin historiallisen alhaiselle tasolle, varoittaa rakennusteollisuuden työnantajayrityksiä edustava Rakennusteollisuus RT.
Asuntorakentamisen heikkoa suhdannetilannetta käsiteltiin 30. tammikuuta pääministeri Petteri Orpon koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa, johon osallistui rakennus- ja finanssialojen toimijoita. Tilannekuva on eri tahojen kesken laajasti jaettu.
Useita esteitä rakentamisen virkoamiselle
RT:n mukaan vapaarahoitteisten uusien asuntojen aloitusmäärät virkoavat näillä näkymin aikaisintaan ensi vuonna. Hankkeiden pitkien toteutusaikojan vuoksi nousu näkyy asuntojen tarjonnassa vasta vuoden 2027 puolella.
Alhaisella asuntotuotannolla on useita negatiivisia seurauksia.
Sukelluksen seurauksena on rakennusalan tuotanto- ja osaamiskapasiteetin pitkävaikutteinen heikkeneminen sekä asuntopula suurimmissa kasvukeskuksissa, RT toteaa. Rajallinen tarjonta puolestaan nostaa asumiskustannuksia ja syö talouskasvun eväitä.
Rakennusteollisuus RT:n mukaan asuntorakentamisen suurimpina esteinä ovat nopeasti kohonneet korot ja kysynnän riittämättömyys sekä rahoitusongelmat kiristyneen luottopolitiikan myötä. Rakennusyhtiöiden liikkumatilaa kaventavat myös pitkään jatkunut rakennuskustannusten nousu ja myynnissä olevien valmistuneiden uusien asuntojen suuri varanto.
”Finanssikriisissä korot ja kustannukset sopeutuivat. Nyt ne eivät jousta, ja kotimaisten asuntomarkkinoiden erityispiirteet vaikeuttavat muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumista. Suomen edun mukaista on kuitenkin huolehtia asuntorakentamisen rahoituksesta ja asuntojen tarjonnasta tällaisessakin poikkeustilanteessa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.
Randellin mukaan hallituksen syksyn budjettiriihessä tekemät linjaukset rakentamisen elpymiseksi olivat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
”Valtioneuvoston päätösten pohjana ollut ennuste oli todellisuutta positiivisempi, vaikka viestimme jo silloin rakentamisen suhdannekriisin voimakkuudesta. Nyt valtiolta tarvitaan uusia, nopeita toimia, kun tilanteen vakavuus on kiistaton.”
RT esittää toimenpiteitä rakentamisen edellytysten vahvistamiseksi
Rakentamisen vaikean suhdannetilanteen pitkittyminen vaatii hallitukselta väliintuloa asuntotuotannon liikkeelle saamiseksi, Randell vaatii.
Koska markkinaehtoisia ratkaisuja on juuri nyt vähän, valtion pitää reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Rakennusteollisuus RT on ehdottanut rakentamisen vauhdittamiskeinoiksi muun muassa valtion tukeman Ara-asuntotuotannon lisäämistä ja vapaarahoitteisen asuntorakentamisen rahoituksen turvaamista.
Ara-tuotannon korkotukivaltuutta tulisi järjestön mielestä tänä vuonna vastasyklisesti kasvattaa 1,5 miljardista eurosta kahteen miljardiin euroon sen riittävyyden takaamiseksi. Lisäksi korkotukimallien ehtoja tulisi edelleen parantaa ja jatkaa asumisoikeusasunnoille myönnettävää korkotukea.
Vapaarahoitteisen asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden edistämiseksi ja tarvittavan tuotannon käynnistymisen varmistamiseksi tulisi ottaa käyttöön valtion määräaikainen täytetakausmalli.
Ensiasunnon ostajia ja korjausrakentamista tuettava
RT:n mielestä ensiasunnon ostajien asemaa pitäisi edelleen vahvistaa erillisellä korkotuella ja valtion täytetakauksella.
Rahoitusmarkkinasääntelystä on tarpeen käynnistää hallitusohjelmassakin linjattu kokonaisarviointi, jossa tulee tarkastella asuntorakentamisen rahoituksen toimivuutta muuttuneessa tilanteessa.
Korjausrakentaminen on vähentynyt uudisrakentamisen rinnalla samoista syistä, eli korko- ja kustannusnousun sekä rahoituksen vaikeutumisen vuoksi. Asuinyhteisöjen korjausrakentamista tulisi tukea määräaikaisella kymmenen prosentin avustuksella, RT ehdottaa.
”Korjausrakentamisen kyykkäys kasvattaa entisestään rakennustemme korjausvajetta samaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee asettamaan tiukkenevia vaatimuksia energiatehokkuuden parantamiselle”, Randell sanoo.
Randellin mukaan toimien valmistelulla on kiire, jotta ne saadaan käyttöön ja vaikuttamaan mahdollisimman pian kuluvan vuoden aikana.
