“CV Botox”: Miksi ikä piilotetaan työnhaussa?

Ikäsyrjintä työelämässä ei ole uusi ilmiö, vaikka se onkin laissa kielletty. Viime aikoina raja sille, kuka on ”liian vanha”, on kuitenkin ottanut uuden käänteen. Pohjois-Amerikassa kiristyvä työmarkkinatilanne on osaltaan vauhdittanut ilmiötä, jossa työnhakijat muokkaavat ansioluetteloitaan nuoremmiksi – kuin kasvoja kiristävän botoxin avulla.

”Ikä aiheuttaa osalle työntekijöistä paineita niin, että kokee olevansa liian nuori tai vanha. Nykyajassa moni eläkeikäinenkin on vielä erinomaisessa työvireessä, nuoremmista puhumattakaan”, kuvaa Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen.

Business Insider tuo esiin kanadalaisen 48-vuotiaan markkinointistrategin tarinan. Hän haki puolen vuoden aikana satoja työpaikkoja ilman tulosta. Vasta palkattuaan CV-konsultin hän sai neuvon, joka yllätti: ansioluettelosta tulisi poistaa suuri osa työurasta sekä valmistumisvuosi, jotta hän näyttäisi rekrytoijien silmissä nuoremmalta.

Epäonnistumisten jälkeen hän päätti muokata CV:tään suositusten mukaisesti. Muutoksen jälkeen haastattelukutsuja alkoi tulla nopeasti.

Mitä tapahtuu, kun ansioluetteloa nuorennetaan? Onko kyse vain harmittomasta karsimisesta – vai muuttuuko työnhakijan asema samalla tavalla kuin hänen CV:nsä antaa ymmärtää?

Nuoremmalta näyttäminen avaa ovia

Suuri osa tämän päivän työmarkkinoista toimii epävarmuuden varassa. Virherekrytoinnit ovat kalliita, ja paine uuden työntekijän palkkaamiseen kasvaa. Bostonilaisen uraohjaajan Josh Bobin mukaan rekrytoinnissa korostuu ajatus siitä, että uuden työntekijän tulisi olla valmis heti. Käytännössä tämä suosii hakijoita, joiden uraprofiili näyttäytyy tuoreena ja nopeasti kyseiseen rooliin sopivana.

”Rekrytoivat esihenkilöt etsivät ihmistä, joka teki täsmälleen tätä samaa työtä jo eilen”, Bob kertoo Business Insiderille.

HR-ammattilainen Jessica Ehlers arvioi, että osa työnantajista pyrkii ennen kaikkea pysymään budjetissaan. Pitkä työkokemus saatetaan tulkita kalliiksi jo ansioluetteloa luettaessa, jolloin kokeneet hakijat karsiutuvat prosessista ennen kuin palkkatoiveista keskustellaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että erityisesti yli 40-vuotiaat jäävät herkemmin rekrytoinnin ulkopuolelle.

Yhdysvaltalaisessa työmarkkinatilanteessa 30–40-vuotiaita pidettiin vielä muutama vuosi sitten työelämän parhaassa iässä olevina ammattilaisina. Nyt moni keskiuran työntekijä kokee asemansa muuttuneen: he eivät ole enää nuorimpia lupauksia, mutta eivät myöskään työnantajien silmissä riskittömiä konkareita.

Bobin mukaan CV:n nuorentamisessa kyse ei useimmiten ole suoranaisesta valehtelusta, vaan siitä, mitä ansioluettelosta jätetään pois.

Onko CV Botox rantautumassa Suomeen?

Suomessa ilmiö ei ainakaan toistaiseksi näytä olevan laajasti jalkautumassa. Salonen ei ole törmännyt termiin Suomessa ja korostaa, että työmarkkinoiden suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä nuorten ja uransa alussa olevien vaikeuksiin työllistyä, vaikka ikäsyrjintääkin edelleen esiintyy.

”On todella ikävää, jos osaavat ihmiset kokevat joutuvansa piilottelemaan taustaansa. On tärkeää puhua ikäsyrjinnästä ja murskata kokeneisiin osaajiin liittyviä myyttejä. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että etenkin nykytilanteessa hakijoita on usein valtavasti. Silloin moni hyväkin hakija jää rannalle ilman, että kyse on syrjinnästä”, Salonen sanoo.

Rekrytointiprosessit ovat laajoja, eikä työnhakija useinkaan tiedä, millä osaamisella joku toinen on vakuuttanut rekrytoijan. Salonen toivoo, että asiallinen työnantaja rekrytoi aina osaamisen, motivaation ja roolin vaatimusten perusteella.

”Työnhakijan ikä on yleensä aina turha tieto ansioluettelossa. CV:ssä ja työhakemuksessa pitää aina pitäytyä totuudessa. CV:ssä ja hakemuksessa ei kannata ikinä valehdella tai vääristellä omaa uraa ’nuorentamisen’ toivossa. Jos jää kiinni valehtelusta, luottamus on menetetty.”

Rekrytointipäätöksiin vaikuttavat toisinaan ennakkoluulot ja ajatusvinoumat, jotka eivät aina ole tiedostettuja. Ikään ja kokemukseen liittyvät mielikuvat voivat ohjata arviointia huomaamatta. Tutkimusten mukaan myös rekrytoinnissa käytettävä tekoäly voi heijastaa samoja rakenteita kuin ihmiset itse, ellei järjestelmiä suunnitella ja käytetä tietoisesti.

Mihin jää vuosien työ?

Lopulta kanadalainen markkinointistrategi sai työn. Useiden kuukausien ja satojen hakemusten jälkeen hänet palkattiin, ja työsuhteen alettua hän kertoi avoimesti oikean ikänsä. Palkannut esihenkilö kertoi luulleensa hänen olevan kolmenkympin loppupuolella – huomio, joka vahvisti käsitystä siitä, ettei totuus olisi vienyt häntä haastatteluun asti.

Uusi rooli osoittautui kuitenkin alemman vaativuustason tehtäväksi ja palkkatasoltaan matalammaksi. CV:n nuorentaminen avasi oven, mutta samalla se teki vuosien kokemuksesta näkymätöntä.

”On typerä syrjiä iän vuoksi. Osaaminen ja motivaatio ratkaisevat, kuka on sopivin työhön. Työnhakijana miettisin myös, haluaisinko edes organisaatioon, jossa kokeneisiin ammattilaisiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti,” Salonen korostaa.

Nuoremmalta näyttävä profiili voi avata ovia, mutta samalla se muuttaa sitä, millaisena työnhakija näyttäytyy työmarkkinoilla ja millä ehdoilla hänet lopulta palkataan. Kyse ei ehkä olekaan vain yksittäisten työnhakijoiden valinnoista, vaan laajemmasta työmarkkinoiden rakenteellisesta muutoksesta.

Oli ura pitkä tai lyhyt, hyvä CV ei ole elämänkerta, vaan kertoo haettavan työn kannalta oleellisen kokemuksen, taidot ja saavutukset. Iästä riippumatta onkin usein järkevämpää valita tietoisesti, mitä asioita korostaa – kuin yrittää näyttää nuoremmalta paperilla.