Duunitorin tuore tutkimus osoittaa, että työnhakijat eivät enää hyödynnä tekoälyä vain työhakemusten teossa, vaan työnhaun eri vaiheissa.
Tutkimuksen mukaan tekoälyä käyttää 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista, kun vuosi sitten niin teki 18 prosenttia. 69 prosenttia aktiivisista hakijoista pitää tekoälyä hyödyllisenä työnhaussa.
Silti Suomi on kansainvälisesti takamatkalla tekoälyn hyödyntämisessä työnhaussa.
”Suomessa tekoälyn käyttö työnhaussa on vähäisempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa alustavien arvioiden mukaan jo yli puolet työhakemuksista on tekoälyn avustamia”, kertoo tekoälyyn erikoistuneen Reilu rekrytointi -tutkimushankkeen tutkija Heidi Lehtovaara.
Hakijat hyödyntävät tekoälyä aiempaa monipuolisemmin. Duunitorin tutkimuksen mukaan työnhakijat hyödyntävät tekoälyä tyypillisesti ansioluettelon ja työhakemuksen laadinnassa. Tekoälyn avulla myös oikoluetaan ja parannetaan hakemuksen ja ansioluettelon kieltä.
Lisäksi tekoälyä käytetään työhaastatteluun valmistautumiseen sekä avainsanojen etsimiseen työpaikkailmoituksista.
”Tutkimuskirjallisuus tukee havaintoa, että tekoälyn käyttö hakemusten viimeistelyssä voi olla työnhakijalle merkittävä etu”, Lehtovaara kertoo.
Harvinaisempia tapoja käyttää tekoälyä ovat esimerkiksi sopivien työtehtävien keksiminen, taustatiedon kerääminen ja palkkatoiveen määrittely.
”Mitä enemmän ihmiset käyttävät tekoälyä, sitä paremmin he ymmärtävät, missä kaikessa siitä voi olla hyötyä”, sanoo Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.
Kaikkea ei voi ulkoistaa tekoälylle
Vaiston mukaan paras tekoälystä hyöty riippuu yksilön tarpeista.
”Yksi haluaa apua työpaikkailmoituksen jäsentämiseen, toinen päästä alkuun hakemustekstissä ja kolmas rohkaisua jännittävään haastattelutilanteeseen. Tärkeintä on kuitenkin, että hakija istuu itse kuskin penkillä. Viimeistään haastatteluvaiheessa täytyy pärjätä omillaan. Silloin voi käydä köpelösti, jos kaiken edeltävän ajattelun on ulkoistanut koneälylle.”
Harva työnhakija käyttää tekoälyä työpaikkojen löytämiseen. Vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa avoimiin paikkoihin tulee valtavasti hakijoita, joten Lehtovaara vinkkaa valjastamaan tekoälyn piilotyöpaikkojen metsästämiseen.
Tekoäly voi auttaa esimerkiksi kartoittamaan sopivia työnantajia, tiimejä ja tehtäviä sekä tukea verkostoitumisessa.
Työnantajat ovat aiempaa valppaampia
Tekoäly auttaa niin työnhakijoita kuin työnantajiakin, mutta sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta.
”Riskiksi on tutkimuksissa tunnistettu tekoälyn käytöstä seuraava geneerinen ja tasalaatuinen kieli, mikä vaikeuttaa joukosta erottautumista. Toisaalta tekoälyä taitavasti hyödyntävät työnhakijat voivat vahvistaa hakemusten persoonallisuutta ja saada siten etumatkaa”, Lehtovaara kertoo.
Geneerisyys vaikeuttaa myös sopivien osaajien löytämistä – etenkin kun hakijoita on paljon.
”Tekoälyn kasvava rooli on saanut työnantajat tarkkailemaan, onko hakemuksia laadittu tekoälyn avulla. Työnantajat saattavat tunnistaa hakemuksissa tekoälytyylin piirteitä, kuten liiallista sanojen toiston, ajatusviivojen tai luetteloinnin viljelyä. Se voi vaikuttaa epäaidolta ja mekaaniselta.”
Tekoäly vaikuttaa rekrytointiprosesseihin
Tekoälyn tuoma murros voi tarkoittaa, että rekrytointiprosesseja täytyy miettiä uusiksi.
”Kannustan työnantajia pohtimaan luovasti, miten työnhakudokumenttien muotoa ja rakennetta voisi kehittää. Niiden olisi hyvä ohjata hakijoita tuomaan tekoälyn avulla osaamistaan selkeästi esiin niin, ettei yksilöllisyys katoa massatuotannon sekaan.”
”Myös moni työnhakija tuskailee tasapaksujen työpaikkailmoitusten kanssa, eli ongelmaa esiintyy pöydän molemmin puolin. Tekoäly tuottaa keskiarvoista tekstiä, ellei sitä ohjeista toimimaan toisin. Sekä hakijoiden että työnantajien kannattaa antaa sille enemmän tietoa ja kysyä, miten itseä tai organisaation erityispiirteitä voisi tuoda paremmin esiin”, Lauri Vaisto lisää.
Tekoälyn varjopuolista Lehtovaara nostaa esille myös yksityisyyden.
”Suositut tekoälypalvelut, kuten ChatGPT ja Gemini, saattavat käyttää etenkin ilmaisversioiden keskusteluja arvaamattomilla tavoilla. Tämä on erityisen ongelmallista työnhaun kontekstissa, jossa käsitellään usein arkaluonteisia ja henkilökohtaisia tietoja.”
