Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.
”Viime vuoden alkupuolella osakemarkkinoiden kehitystä varjosti geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden kiristyminen, etenkin Yhdysvaltain hallinnon kauppapoliittiset linjaukset. Osakemarkkinoilla nähtiin tuolloin suuria päivämuutoksia. Markkinatunnelmat kuitenkin piristyivät kevään myötä, ja loppuvuotta kohden osakemarkkinat kehittyivät nousujohteisesti”, kertoo Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.
Työeläkevarojen nimellistuotto vuodelta 2025 oli 7,4 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli puolestaan 7,2 prosenttia.
Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset nimellisesti 10,6 prosenttia, korkosijoitukset 3,8 prosenttia, kiinteistösijoitukset 1,1 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset nimellisesti 4,5 prosenttia.
Pidemmän aikavälin reaalituotto vuodesta 1997 alkaen oli 4,1 prosenttia.
Dollari painoi tuottoja
Mäkisen mukaan Yhdysvaltain dollarin heikentyminen viime vuonna alensi yhdysvaltalaisten sijoitusten euroissa raportoituja tuottoja.
”Heikentymisen taustalla olivat muun muassa maan hallinnon arvaamaton kauppapolitiikka, huoli liittovaltion budjettialijäämän kehityksestä ja epävarmuus keskuspankin riippumattomuudesta. Sijoittajien luottamus Yhdysvaltain dollarin perinteiseen turvasatama-asemaan selvästi horjui.”
Mäkisen mukaan suomalaisen listattujen osakkeiden muutaman vuoden alavire sen sijaan päättyi viime vuonna. Helsingin pörssin yleisindeksi ylsi yli 30 prosentin vuosituottoon, mikä oli yksi parhaista. Myös eurooppalaiset osakkeet tuottivat hyvin.
Alkaneen vuoden 2026 sijoitusnäkymiä Mäkinen kuvaa maltillisen optimistisiksi.
”Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna hieman yli kolmen prosentin vauhtia. Erityisesti tekoälyyn liittyvien AI-investointien uskotaan jatkuvan vahvana, ja inflaation odotetaan pysyvän maltillisena. Geo- ja kauppapoliittiset jännitteet voivat kuitenkin tuoda yllätyksiä. Samoin kehittyneiden valtioiden velkaantuneisuus on korkealla tasolla.”
Osakkeiden paino eläkesijoituksissa kasvanut merkittävästi
Suomen työeläkevaroja on viime vuosina siirretty selvästi enemmän osakkeisiin, ja kehitys näkyy suoraan sijoitusjakauman numeroissa. Työeläkevakuuttajien hallinnoimat varat olivat vuoden 2025 lopussa noin 285 miljardia euroa, joista osake- ja osaketyyppisiä sijoituksia oli 173 miljardia eli noin 61 prosenttia.
Korkosijoitusten osuus oli samaan aikaan pudonnut 66 miljardiin euroon eli noin 23 prosenttiin, kun vielä vuonna 2015 sekä osake- että korkosijoitusten osuudet olivat olleet reilut 40 prosenttia, käytännössä lähes tasapainossa.
Taustalla on pitkä trendi, jossa matala korkoympäristö ja tarve parantaa pitkän aikavälin tuottoja ovat ohjanneet työeläkesijoittajia ottamaan enemmän osakeriskiä.
Telan tilastojen mukaan osakkeiden suhteellista osuutta on nostanut paitsi strateginen painon kasvattaminen myös se, että osakkeet ovat tuottaneet viime vuosina selvästi korkoja paremmin. Esimerkiksi vuoden 2024 lopussa osakesijoitusten osuus työeläkevaroista oli jo 56 prosenttia ja korkosijoitusten 26 prosenttia, ja vuoden 2025 aikana osakepaino kasvoi edelleen.
Myös yksittäisten toimijoiden, kuten Valtion eläkerahasto VER:n, sijoitusjakauma heijastaa samaa linjaa: vuoden 2025 lopussa VER:n salkusta noin 55–56 prosenttia oli osakesijoituksia ja noin 39 prosenttia korkosijoituksia, loput vaihtoehtoisissa sijoituksissa kuten kiinteistö- ja hedgerahastoissa.
Osakkeet ja osaketyyppiset sijoitukset ovat olleet viime vuosina myös tuottopuolella ylivoimaisia suhteessa kiinteistö- ja korkosijoituksiin, mikä on vahvistanut näkemystä siitä, että ilman riittävää osakeriskiä tulevia eläkkeitä on vaikea rahoittaa ilman tuntuvia maksunkorotuksia tai etuuksien leikkauksia.
Telan mukaan alalla on ollut viime vuodet käynnissä nimenomainen keskustelu siitä, pitäisikö työeläkejärjestelmässä vielä erikseen “uudistuksella” nostaa osakepainoa, jotta sijoitustuotot paranisivat ja rahoituspaineet hellittäisivät.
Työeläkevakuuttajat ovat suhtautuneet tähän periaatteessa myönteisesti, mutta korostaneet maltillisuutta: osakkeista on saatu hyviä tuottoja, mutta liian jyrkkä painonnosto heikentäisi hajautushyötyjä ja altistaisi järjestelmän entistä enemmän markkinasentimentille ja kurssiheilahteluille.
Varojen kasvu turvaa tulevaisuuden työeläkkeitä
Työeläkevarojen rahastoinnin ja rahastoitujen varojen sijoittamisen tarkoituksena on alentaa työntekijöiltä ja työnantajilta perittäviä työeläkemaksuja – nyt ja tulevaisuudessa. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta katetaan rahastojen ja niille saatujen sijoitustuottojen avulla, voidaan työeläkemaksu pitää matalammalla tasolla kuin mitä eläkemeno edellyttäisi.
Varojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä.
”Nykyiset lapset ja nuoret tulevat aikanaan maksamaan osan myös tänä päivänä työssäkäyvien eläkkeistä. Vaikka väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhainen, ei työstä perittävää työeläkemaksua jouduta nostamaan nykyisestä rahastoinnin ansiosta”, Mäkinen toteaa.
Eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Yksityisaloilla rahastoista katetaan tällä hetkellä reilu viidennes eläkemenosta.
Osuus kasvaa jo lähitulevaisuudessa neljännekseen, eli 25 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee rahastoista. Rahastoilla on tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana.
