Kuluttajaliitto kysyi sähkönkäyttäjiltä kokemuksia hybridisähkösopimuksista. Valtaosa haastatelluista ei pitänyt sopimustyyppiä sopivana.
Sähköyhtiöt ovat alkaneet myydä kuluttajille uutta sopimustyyppiä, joka on yhdistelmä pörssisähkön ja kiinteän sähkön ominaisuuksia. Näitä hinnan jousto-ominaisuuden sisältäviä sopimustyyppejä on alettu kutsua esimerkiksi kulutusvaikutus- tai hybridisopimuksiksi.
Hybridisopimukset tarjoavat mahdollisuuden hyötyä edullisista pörssihinnoista, kun ne ovat alhaisia, samalla kun ne antavat suojaa hintojen nousua vastaan kiinteähintaisen osuuden kautta.
Tyypillisesti hybridisopimukset on rakennettu siten, että esimerkiksi 50 prosenttia sähkönkulutuksesta laskutetaan kiinteällä hinnalla ja loput 50 prosenttia pörssihinnan mukaan. Tämä vähentää hintavaihteluiden riskiä verrattuna täysin pörssisähköön perustuvaan sopimukseen, mutta antaa silti mahdollisuuden hyötyä markkinahintojen vaihteluista.
Hybridisopimus voi olla houkutteleva vaihtoehto niille, jotka haluavat tasapainottaa ennakoitavuutta ja mahdollisuuden hyötyä markkinahintojen muutoksista.
Paperilla hybridisopimus näyttää siis mainiolta sähkön sopimustyypiltä. Käytäntö näyttää kuitenkin osoittavan muuta.
Kuluttajaliitto kysyi sähkönkäyttäjiltä kokemuksia tästä uudenlaisesta sähkösopimustyypistä. Tulokset eivät ole mairittelevia.
Kuluttajaliiton kyselyyn vastasi viikon aikana 303 kuluttajaa, jotka halusivat jakaa kokemuksensa. Valtaosa kyselyyn vastanneista, peräti noin 83 prosenttia, ei pitänyt sopimustyyppiä itselleen sopivana ja olivat pettyneitä muun muassa hinnoittelun ennalta-arvaamattomuuteen.
Lisäksi he kertoivat, ettei sähkönkäytön ajoittaminen edullisiin ajankohtiin näyttänyt näkyvän säästöinä sähkölaskussa.
Sähköautojen omistajat tyytyväisiä
Kyselyssä sähkönkulutuksen automaatio nähtiin kuitenkin tärkeänä tekijänä säästöjen syntymisessä. Tiettyjen laitteiden käyttö tulee voida automatisoida hetkiin, jolloin sähkö on edullista. Vastaajat, jotka kokivat sopimustyypin soveltuvan itselleen, omistivat usein sähköauton.
Hybridisopimus nähtiin myös eräänlaisena vakuutuksena, jolloin hinnanvaihtelut eivät ole niin arvaamattomia kuin pörssisähkösopimuksissa.
”Säästövaikutusta omaan sähkölaskuun vaikuttaakin tulevan silloin, kun on sekä automaatiota että suuri sähkön kulutus”, arvioi Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Yhteensä noin 11 prosenttia vastaajaa oli sitä mieltä, että sähkön hinnanvaihteluiden vaikutusta omaan sähkölaskuun on vaikeaa arvioida. Hankaluuksia aiheuttaa etenkin se, että sähkön hinta suhteutetaan koko kuukauden keskimääräiseen sähkön hintaan, eikä päiväkohtaiseen hintaan.
Näin ollen pelkkä päiväkohtaisten halpojen tuntien hyödyntäminen sähkönkäytössä ei välttämättä johdakaan säästöön, jos kyseiset päivät olivat kuitenkin kuukauden keskimääräistä sähkön hintaa kalliimpia.
Jopa lähes viidennes vastaajista koki tulleensa huijatuiksi tai piti hybridisopimuksia huijauksena.
Kommenteissa ihmeteltiin, ettei sähkön hinta painu miinukselle, vaikka sähkönkäytön ajoittaisi esimerkiksi sähköyhtiön tarjoaman sovelluksen ohjeistuksien mukaisesti halvoille tunneille.
”Tämä voi johtua esimerkiksi väärinymmärryksestä sähkön hinnan laskentatavassa, sillä hinnanmuodostuksen kaavat ja markkinointi koetaan hankaliksi ymmärtää”, Beurling-Pomoell pohtii.
Sopimustyyppi ei vaikuttaisi vastaajien kokemusten mukaan sopivan myöskään niille, joiden sähkönkulutus on jo valmiiksi pientä. Pienillä kulutusmäärillä kulutuksen keskittämisestä edullisiin tunteihin ei vastaajien kertoman perusteella vaikuttanut olevan juurikaan hyötyä.
Vastaajat kommentoivat myös, ettei sopimustyyppi sovellu kerrostalossa asuville, sillä omaan sähkölaskuun voi vaikuttaa vain suhteellisen vähän. Sopimustyypin ei koettu myöskään soveltuvan lapsiperheen arkeen, sillä perheen elämää ei ole aina mahdollista aikatauluttaa pörssin mukaan.
Hintavertailu hankalaa, markkinointi selkeämmäksi
Sähkösopimusten hintavertailu on kokemusten perusteella muodostunut aiempaa haastavammaksi. Monet vertailusivustot tarjoavat kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten sijaan halvimpina vaihtoehtoina hybridisopimuksia. Hintavertailun hankaloituminen hybridisopimusten seurauksena mainittiin kuudessa kommentissa.
”Kysyin tarkalleen, miten tämä säästö lasketaan ja edes myyjä ei osannut tätä kertoa, eikä heidän sivuillaan ole mitään laskuria, miten voisi laskea edes teoriassa paljon olisi mahdollista säästää”, totesi eräs sähkönkäyttäjä vastauksessaan.
Hybridisopimusten markkinointia pidettiin usein niin epäselvänä, ettei keskivertokuluttaja saa selvää sähkön hinnan muodostumiseen vaikuttavista hintakaavioista.
”Markkinoinnissa on annettava tiedot, jotka kuluttaja tarvitsee kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän riittävien tietojen kanssa ei olisi tehnyt”, muistuttaa Beurling-Pomoell kuluttajansuojalain vaatimuksista.
Markkinoinnin voidaan siis katsoa olevan harhaanjohtavaa, mikäli nämä edellytykset eivät täyty.
