EKP:n neuvosto päätti odotetusti torstaina laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella.
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on 23. lokakuuta lähtien 3,25 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 3,4 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 3,65 prosenttia.
EKP kertoo tiedotteessaan, että tuoreiden tietojen mukaan inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Myös viimeisimmät tiedot ennakoitua suuremmasta talousindikaattorien laskusta vaikuttavat inflaationäkymiin. Samaan aikaan rahoitusolot ovat pysyneet kireinä.
Keskuspankki odottaa inflaation kiihtyvän lähikuukausina ja hidastuvan tavoitteen mukaiseksi ensi vuoden kuluessa.
Ei edelleenkään sitoutumista korkojen alentamisen polulle
Inflaatio on pysynyt euroalueella nopeana, koska palkat nousevat yhä ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineiden arvioidaan kuitenkin vähenevän vähin erin, ja niiden inflaatiovaikutusta vaimennetaan osin voitoista tinkimällä.
EKP painottaa – kuten niin usein aiemminkin – että sen rahapolitiikan suunta riippuu vain ja ainoastaan inflaatiokehityksestä. Keskuspankki ei siis edelleenkään sitoudu mihinkään korkojen laskupolkuun.
Keskuspankin neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen.
EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Ohjauskorot vaikuttavat markkinakorkojen suuntaan. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko on jatkanut laskusuunnassa, ja se on nyt painunut 2, 7 prosenttiin.
Jyrkempi koron alentaminen on mahdollinen
SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen arvioi, että EKP:n viesti oli odotusten mukainen. Viesti oli riittävän pehmeä tukemaan markkinoiden hinnoittelua, jonka mukaan korkoa alennetaan peräkkäisissä kokouksissa 0,25 prosenttiyksikön verran vuoden 2025 puoliväliin asti.
Kuluvan vuoden aikana on vielä mahdollisuus jyrkempäänkin koron alentamiseen.
”Odotamme 0,25 prosentin koronalennuksia jokaisessa kokouksessa kesäkuuhun 2025 asti, ja joulukuussa on olemassa riski 0,50 prosenttiyksikön koronalennuksesta”, Hiljanen toteaa.
Markkinoilla EKP:n korkopäätös otettiin vastaan rauhallisesti.
”Koska lehdistötiedotteen viesti oli olennaisesti sama kuin syyskuun kokouksessa, ensimmäiset ensireaktiot olivat olemattomia. EUR/USD:n lasku pian lehdistötiedotteen jälkeen johtui odotettua vahvemmasta Yhdysvaltojen talousdatasta”, Hiljanen kertoo.
Hiljasen mukaan tulevaisuutta ajatellen EKP:n vahvasti talousdatasta riippuvainen lähestymistapa tekee jokaisesta datapisteestä erittäin tärkeän, mutta voi myös johtaa siihen, että markkinat ylireagoivat yksittäisiin datapisteisiin.
”Kaikki seurattavat tiedot ovat epävarmoja ja epävakaita, ja siksi näemme, että markkinoiden odotukset tulevat jatkossakin heilumaan”, Hiljanen toteaa.
Korkofutuurien hinnoittelusta näkyy, että myös markkinat odottavat ohjauskorkojen laskulle jatkoa. OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen osoittaa tämän viestipalvelu X:ssä.
