Hypo julkisti perjantaina tuoreimman asuntoluottoluokituksensa, joka tarkastelee kaikkia manner-Suomen asuntomarkkina-alueita niiden riskitasojen kautta käyttämällä luottoluokitusmaailmasta tuttua kymmenportaista asteikkoa. Hypo-luokitus tarkastelee asuntomarkkinoiden näkymiä, rakenteita sekä trendejä kuntatasolla, jolloin se kuvaa alueiden riskejä sekä kriisinkestävyyttä.
Luokitus koostetaan 27 muuttujasta, jotka muodostavat yhdeksän teemakokonaisuutta: maksukyvyn, likviditeetin, vakuusarvot, kuntatalouden, turvallisuuden, terveyden, muuttoliikkeen, tulevaisuuden ja ympäristön.
A-luokkaan pääsee yhä harvempi kunta.
Hypo-luokituksessa A-luokkaan tai parempaan yltää yhteensä 15 manner-Suomen kuntaa, kun viime vuonna vastaavan A:n tavoitti 21 kuntaa. Suhdanteet ja asuntokauppa ovat kulkeneet alamaissa, mutta koko maan tasolla maltillista muutosta nähdään sekä ylä- että alasuuntaan: 49 kunnan luokitus nousi ja 49:n laski yhdellä pykälällä. Se kertoo luokituksen luonteesta eli tarkastelussa on pitkän aikavälin kriisinkestävyyden ja riskin kuvaus.
Helsinki yltää ainoana AA-luokitukseen. Espoo ja Tampere putoavat positiivisen näkymän A+ ‑luokkaan ja saavat seurakseen edukseen erottuvan Pirkkalan. Naantali ponnistaa A– ‑luokitukseen, kun taas Järvenpää, Nokia, Kerava, Porvoo, Raisio, Sipoo ja Tuusula putoavat BBB-luokkaan.
Väestönkasvu ja -keskittyminen ovat vahvasti esillä. Yli kolme miljoona suomalaista asuu ja yli 1,7 miljoonaa asuntoa sijaitsee vähintään BBB-luokituksen saavissa kunnissa; tällaisia kuntia on 41 kpl eli ne edustavat vain 14:ää prosenttia manner-Suomen kunnista.
Suurimpien kaupunkien väestönkasvussa rikottiin viime vuonna tilastohistorian ennätyksiä Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, tilastoluvut alkavat 1970-luvulta.
Tulossa jälleen voimakas muuttoliike ruuhka-Suomeen
Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo, että runsaan asuntotarjonnan mahdollistama maan sisäisen muuttoliikkeen voimistuminen vähentää asuntojen kysyntää entisestään muuttotappioalueilla.
Keskisen mukaan A-luokkaan yltävät alueet erottuvat edukseen sekä menneellä että ennustetulla väestökehityksellä.
”Väestönkasvu oli viime vuonna suhteellisesti kovinta Espoossa (+2,9%, 8750 henkeä), Kittilässä (+2,8%, 185 henkeä) ja Tampereella (+2,4%, 6041 henkeä), kun taas Helsinki erottui absoluuttisella 10 472 hengen kasvullaan (+1,6%)”, Keskinen toteaa.
Maan sisäinen muuttoliike kääntyi taas plussalle, ja kasvuennusteet povaavat voimakasta kasvua pääkaupunkiseudulle vuosiksi eteenpäin, Keskinen kertoo.
Kaupan suhteellinen määrä ja monipuolisempi toimialarakenne tuo turvaa pääkaupunkiseudulle, kun taas teollisuusvaltaisempi Tampere on kärsinyt suhdanteesta, jossa palvelualat ovat porskuttaneet, mutta työttömyys on kasvanut eniten pääomaintensiivisillä ja vientiriippuvaisilla teollisuudenaloilla.
Hinnat kääntyvät nousuun ensi vuonna
Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna. Kuluvan vuoden -2,5 prosenti lasku kääntyy +2,5 prosentin nousuun vuonna 2025 koko maan tasolla. Pääkaupunkiseudulle vastaava ennuste osoittaa -4,0 prosenttia tänä vuonna ja +4,0 prosenttia ensi vuonna.
”Myynnissä olevien asuntojen runsas määrä hillitsee hintakehitystä, mutta samalla laskevat korot ja asteittain paraneva ostovoima kannustaa kaupoille. Vaikka viiveellä tulevat tilastot eivät asiasta vielä kerro, on koko asuntolainakannan keskikorko, eli kuluttajan kokonaiskorko jo kääntynyt laskuun vuoden takaisesta ja asumiskustannukset laskussa”, Keskinen kertoo.
Ensiasunnon ostajat ovat taas liikkeellä, kun runsas tarjonta ja laskevat korot mahdollistavat asuntohaaveen ASP- järjestelmän uudistumisen ohella.
”Jos kriisiaikoina lasten hankintaa saatetaan lykätä, kohentaa talouden kasvukäänne tyypillisesti myös syntyvyyttä, kun työ tuo turvaa perheen elinkustannuksien kattamiseksi”, ekonomisti toteaa.
