OPEC+ on öljyntuottajamaiden liittouma, joka koostuu sekä OPEC-jäsenmaista että joukosta merkittäviä öljyntuottajia, jotka eivät kuulu varsinaiseen OPEC-järjestöön.
Ryhmittymän kahdeksan maan muodostama ydinryhmä – Saudi-Arabia, Venäjä, Irak, Arabiemiirikunnat, Kuwait, Kazakstan, Algeria ja Oman – sopi lauantaina tuotannon lisäämisestä 548 000 barrelilla päivässä elokuussa.
Suunniteltu tuotannon lisäys ylittää selvästi aiemmat, kolmena edellisenä kuukautena nähdyt 411 000 barrelin kuukausittaiset korotukset ja oli analyytikoille yllätys.
Päätös perustuu OPEC+:n mukaan vakaaseen globaaliin talousnäkymään ja mataliin öljyvarastoihin. Taustalla on myös strateginen muutos: Saudi-Arabia ja Venäjä ovat siirtäneet painopistettä hintatason puolustamisesta markkinaosuuden takaisinvaltaamiseen, erityisesti Yhdysvaltojen liuskeöljytuottajien ja muiden OPEC:n ulkopuolisten kilpailijoiden puristuksessa.
Samalla päätöksellä pyritään kurittamaan niitä OPEC+-maita, jotka ovat ylittäneet kiintiönsä ja palauttamaan ryhmän sisäistä kurinalaisuutta. Kiintiönsä ovat ylittäneet muun muassa Irak ja Kazakstan.
Markkinareaktio on ollut selvä: Brent-raakaöljyn hinta laski alle 69 dollariin ja WTI noin 66,5 dollariin barrelilta, mikä vastaa noin 12 prosentin pudotusta viikossa. Kyseessä suurin viikoittainen lasku sitten maaliskuun 2023.
S&P Global Commodity Insights arvioi, että ylitarjonta voi kasvaa loppuvuotta kohti jopa 1,25 miljoonaan barreliin päivässä, mikä painaa hintoja entisestään. Ennusteiden mukaan Brent voi pudota 50–60 dollariin barrelilta kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana.
OPEC+:n sisällä tuotantopolitiikka jakaa näkemyksiä.
Saudi-Arabia on ajanut voimakkaammin tuotannon nostoja, kun taas Venäjä ja osa pienemmistä tuottajista ovat vaatineet varovaisuutta ylitarjonnan pelossa. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppajännitteet ja mahdolliset uudet tullit, luovat epävarmuutta öljymarkkinoille: täysimittainen kauppasota voisi painaa Brent-hinnan jopa 50 dollariin barrelilta 2026 mennessä.
OPEC+:n elokuun päätös on selvä viesti markkinoille: ryhmä on valmis hyväksymään matalammat hinnat palauttaakseen markkinaosuutensa ja vahvistaakseen sisäistä kuria, vaikka se kasvattaakin riskiä ylitarjonnasta ja hintapaineista.
Lue myös tämä: G7-maat harkitsevat Venäjän öljyn hintakaton kiristämistä
