Euroopassa ja maailmalla uraanin ja ydinteknologian kysyntää lisäävät useat samanaikaiset kehityskulut. Ilmastonmuutoksen torjunta on nostanut ydinvoiman profiilia, koska se tarjoaa suuren mittakaavan päästöttömän energiantuotannon, joka ei ole riippuvainen sääolosuhteista kuten tuuli- ja aurinkovoima.
Energian kysyntä kasvaa nopeasti niin kehittyvissä kuin kehittyneissä talouksissa, mikä johtuu väestönkasvusta, teollistumisesta, kaupungistumisesta sekä digitalisaatiosta, erityisesti tekoälyn ja datakeskusten energiantarpeen voimakkaasta kasvusta.
Näiden sektorien sähköntarve kasvaa nopeammin kuin perinteinen sähköntuotanto pystyy vastaamaan, mikä lisää kiinnostusta ydinteknologiaan.
Geopoliittiset jännitteet ja energian toimitusvarmuuden korostuminen, kuten Euroopan pyrkimys vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista, ovat johtaneet siihen, että ydinvoimaa pidetään strategisesti tärkeänä ratkaisuna energian omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
Monissa Euroopan maissa on nähty poliittisia suunnanmuutoksia, joissa ydinvoiman roolia energiantuotannossa vahvistetaan, ja uusia reaktoreita suunnitellaan tai rakennetaan. Myös olemassa olevien ydinvoimaloiden käyttöikää pidennetään, mikä kasvattaa polttoaineen tarvetta nopeammin kuin pelkkä uusien laitosten rakentaminen.
Lisäksi teknologinen kehitys, kuten pienet modulaariset reaktorit (SMR), madaltaa kynnystä uusille investoinneille ja mahdollistaa ydinteknologian hyödyntämisen uusissa käyttökohteissa, kuten teollisuuden prosessilämmössä ja hajautetussa energiantuotannossa.
Samaan aikaan ydinvoima nähdään keinona vakauttaa sähkömarkkinoita, koska polttoaineen hinnan vaihtelut vaikuttavat vähemmän tuotantokustannuksiin verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Kaikkia näitä kehityksiä tukee myös energiapolitiikan muutos: useat maat ovat asettaneet tavoitteita ydinvoiman osuuden kasvattamiseksi ja sitoutuneet investoimaan uusiin laitoksiin sekä polttoainehuollon varmistamiseen. Tämä näkyy sekä poliittisessa päätöksenteossa että energiayhtiöiden strategioissa, mikä kasvattaa uraanin ja ydinteknologian kysyntää maailmanlaajuisesti.
Energian kasvava tarve Euroopassa ja maailmalla lisää ydinenergian kysyntää, koska sähköistyvä yhteiskunta ja teollisuus vaativat yhä enemmän vakaata, päästötöntä sähköntuotantoa.
Trumpin energiapolitiikka suosii ydinteknologiaa
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin politiikka vaikuttaa myös uraanin ja ydinteknologian kysyntään merkittävästi sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti. Trump on allekirjoittanut useita toimeenpanomääräyksiä, joiden tavoitteena on nopeuttaa ydinvoimateknologian käyttöönottoa, lisätä kotimaista uraanintuotantoa ja vahvistaa koko ydinteollisuuden arvoketjua.
Näiden toimien taustalla on pyrkimys energian omavaraisuuteen, kansallisen turvallisuuden vahvistamiseen sekä kasvavan sähköntarpeen, erityisesti tekoälyyn ja datakeskuksiin liittyvän kysynnän, turvaamiseen.
Trumpin politiikka sisältää konkreettisia tavoitteita, kuten ydinvoimakapasiteetin nelinkertaistamisen vuoteen 2050 mennessä ja kymmenen suuren reaktorin rakentamisen aloittamisen vuoteen 2030 mennessä.
Samalla sääntelyä kevennetään, lupaprosesseja nopeutetaan ja rahoitusta sekä liittovaltion takaamia lainoja suunnataan ydinvoimahankkeisiin. Tämä lisää investointien houkuttelevuutta ja nopeuttaa uusien reaktorien ja uraanikaivosten kehittämistä.
Yhdysvaltain hallinto pyrkii myös vahvistamaan kotimaista uraanipolttoaineen tuotantoa ja rikastusta, jotta riippuvuus tuontiuraanista – erityisesti Venäjältä ja Kazakstanista – vähenisi. Tämä näkyy muun muassa puolustusvalmiuslain (Defense Production Act) käyttöönottona ydinteollisuuden tukemiseksi sekä uraanin ja ydinpolttoaineen varmuusvarastojen rakentamisena.
Ydinteknologiaan ja uraaniin sijoittaminen kulupihien rahastojen avulla
Mikäli sijoittaja uskoo ydinteknologian voittokulkuun ja sitä hyödyntävien yritysten menestykseen, löytyy rahastomarkkinoilta muutamia pörssinoteerattuja indeksirahastoja, jotka sijoittavat alan yrityksiin.
Näistä hallinnoitavilta varoiltaan suurin on VanEck Uranium and Nuclear Technologies UCITS ETF.
Rahasto pyrkii seuraamaan MarketVector Global Uranium and Nuclear Energy Infrastructure -indeksiä. Indeksi seuraa maailmanlaajuisesti yhtiöitä, jotka toimivat uraaninlouhinnan ja ydinenergiaan liittyvän infrastruktuurin aloilla.
ETF:n juoksevat kulut ovat 0,55 prosenttia vuodessa, eli huomattavasti vähemmän kuin aktiivisen salkunhoidon sijoitusrahastoilla tyypillisesti. Rahasto on ainoa ETF, joka seuraa kyseistä indeksiä. ETF jäljittelee indeksiä täysimääräisesti ostamalla kaikki indeksin osakkeet. ETF:n osingot kerryttävät rahaston arvoa ja sijoitetaan uudelleen rahastoon.
Rahaston suurimpia sijoituksia ovat Cameco, Oklo ja NexGen Energy. Rahaston sijoitukset painottuvat valtaosin kanadalaisiin, yhdysvaltalaisiin ja japanilaisiin yhtiöihin.
Cameco on yksi maailman suurimmista uraanipolttoaineen tuottajista ja keskeinen toimija ydinpolttoaineen arvoketjussa. Yhtiö omistaa maailman suurimmat korkean pitoisuuden uraanivarat ja harjoittaa matalakuluisia kaivos- ja jalostustoimintoja.
Oklo on yhdysvaltalainen ydinvoimateknologiayhtiö, joka kehittää pieniä, kehittyneitä fissiovoimaloita (SMR, small modular reactor) tuottaakseen puhdasta, luotettavaa ja edullista energiaa. Oklo tunnetaan erityisesti Aurora-reaktoristaan, joka on suunniteltu tuottamaan 15–75 megawattia sähköä ja soveltuu esimerkiksi datakeskusten, teollisuuden ja syrjäseutujen energiatarpeisiin.
NexGen Energy on kanadalainen uraanin etsintään ja kehitykseen keskittyvä yhtiö, jonka päätavoitteena on viedä lippulaivahankkeensa Rook I tuotantoon Saskatchewanissa, Kanadassa. Yhtiö tunnetaan erityisesti Arrow-esiintymänsä löytämisestä, joka on yksi maailman suurimmista kehitteillä olevista korkean pitoisuuden uraanivarannoista.
VanEck Uranium and Nuclear Technologies UCITS ETF on suuri ETF, jonka hallinnoitavat varat ovat 665 miljoonaa euroa. ETF lanseerattiin 3. helmikuuta 2023 ja sen kotipaikka on Irlanti.
Toiseksi suurin alan pörssinoteerattu indeksirahasto on Global X Uranium UCITS ETF.
Toisin kuin VanEck-rahasto, tämä rahasto keskittyy puhtaasti uraaniyhtiöihin. Se pyrkii seuraamaan Solactive Global Uranium & Nuclear Components -indeksiä. Indeksi seuraa maailmanlaajuisesti yhtiöitä, jotka harjoittavat uraanin etsintää, louhintaa ja/tai jalostusta.
ETF:n juoksevat kulut ovat 0,65 prosenttia vuodessa. Rahasto on ainoa ETF, joka seuraa kyseistä indeksiä. ETF jäljittelee indeksin kehitystä täysimääräisesti ostamalla kaikki indeksin osakkeet. ETF:n osingot kerryttävät rahaston arvoa ja sijoitetaan uudelleen rahastoon.
Rahaston suurimmat sijoitukset ovat Cameco, Okla ja NuScale Power. Rahaston sijoitukset painottuvat kanadalaisiin, yhdysvaltalaisiin, korealaisiin ja australialaisiin yhtiöihin.
NuScale Power on yhdysvaltalainen pörssiyhtiö, joka suunnittelee ja markkinoi pieniä modulaarisia reaktoreita (SMR). NuScale oli ensimmäinen SMR-teknologiayritys, joka sai Yhdysvaltain ydinturvallisuusviranomaisen (NRC) hyväksynnän reaktorisuunnitelmalleen.
Global X Uranium UCITS ETF -rahaston hallinnoitavat varat ovat 235 miljoonaa euroa. ETF lanseerattiin 20. huhtikuuta 2022 ja sen kotipaikka on Irlanti.
