Monet Suomen kunnat kohtaavat lähivuosina valtavia taloudellisia vaikeuksia, varoittaa Kuntaliitto. Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille.
Kuntaliiton selvityksen mukaan muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin.
Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
”Näyttää siltä, että Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä nykyisiin rakenteisiin”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kiteyttää selvityksen tuloksia.
Karhusen mukaan kaupungit kaipaavat rahoitusta, jotta selviäisivät kasvustaan ja kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen.
”Toisaalta väestöään menettävien alueiden tilanne näyttää lohduttomalta: kaikkia ei saa menestyviksi millään rahamäärällä.”
Kuntaliiton laskelmien mukaan palvelujen käyttäjämäärät ja siten yksikkökustannukset erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, sekä kuntien kyky kattaa menonsa eriytyy hyvin voimakkaasti.
Uhkana talouden ja palvelujen eriytyminen ennätysmäisesti
Kuntaveroprosentit vaihtelevat jo nyt merkittävästi: alin veroprosentti on Kauniaisissa 4,7 prosenttia ja ylin Pomarkussa 10,9 prosenttia.
Tulevaisuudessa erityisissä vaikeuksissa ovat pienet ja maaseutumaiset kunnat, mutta myös rakennemuutoksen kohteena olleet seutukaupungit.
Tulevaisuudessa kaikissa kuntatyypeissä on paine nostaa veroja. Vuoteen 2040 mentäessä korkeimmat kunnallisveroprosentit voivat olla jopa yli kaksinkertaisia nykyiseen nähden. Tällöin korkein kuntaveroprosentti voisi olla yli 24 prosenttia, ja toisaalta matalin noin viisi prosenttia.
”Tilanne on täysin kestämätön”, Karhunen maalaa.
”Meidän on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja siihen, miten voimme turvata laadukkaat koulutuspalvelut eri puolilla Suomea. Nykyinen palvelu- ja kuntarakenne on tällä kehityksellä tulossa tiensä päähän.”
Varhaiskasvatus ja koulutus muodostavat kuntien palveluista ja budjetista suurimman siivun, lähes 70 prosenttia.
”Perustuslain mukaan jokaisella tulee olla oikeus laadukkaaseen koulutukseen asuinpaikasta riippumatta. Koulutus, sivistys ja osaaminen ovat koko kansankunnan menestymisen perusta. Esimerkiksi heikentyneet PISA-tulokset näyttävät, että koulutustaso ja oppimistulokset ovat lähteneet lasku-uralle. Siksi ratkaisuja on lähdettävä etsimään nyt laajalla rintamalla”, Karhunen toteaa.
Kuntaliitto peräänkuuluttaa toimenpiteitä
Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta.
Työn pohjaksi tarvitaan perustuslaillinen selvitys perustuslain tulkinnasta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kuntapalveluissa.
”Suomessa on käynnistettävä poliittinen arvokeskustelu siitä, mikä kunnan palvelulupaus kuntalaisilleen tulevaisuudessa on lainsäädännön, väestökehityksen ja resurssien näkökulmasta. Mitä palveluita kansalainen voi perustuslain perusteella odottaa saavansa asuinpaikasta riippumatta? Pitää ratkaista myös, miten lähellä palvelun tulee olla, jotta se voi olla tosiasiallisesti saavutettava”, Karhunen ehdottaa.
Lisäksi tarvitaan avointa, tietoon perustuvaa keskustelua ja poliittista valmistelua, joka tähtää näkemykseen siitä, millaista kunta- ja palvelurakennetta ja palveluverkkoa tuon palvelulupauksen toteuttaminen edellyttää kansallisella tasolla ottaen huomioon väestökehitykseen ja taloudellisiin reunaehtoihin liittyvät tekijät.
