Valtion omistajaohjausosaston tekemän perusteellisen arvioinnin mukaan Posti Groupin osakkeen listaaminen voisi olla hyvä tapa tukea Postin kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia.
Valtioomistaja tavoittelee suunnitellulla listautumisella kehityspolkua yhtiölle samalla vahvistaen valtion taloutta.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto on selvittänyt neuvonantajien kanssa erilaisia omistusratkaisuja, joilla se voisi tukea Postin kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Kevään ja kesän aikana tehtyjen selvitysten perusteella yhtiön osakkeen listaaminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Suunniteltua listautumista, yhtiön taloudellista suorituskykyä, markkinatilannetta ja sijoittajakysyntää on arvioitu huolellisesti, valtioneuvosto vakuuttaa.
Suunnitellun listautumisen yhteydessä valtio myös myisi osakkeitaan ja Posti toteuttaisi osakeannin henkilöstölleen.
Listautumismyynnin ja -annin tavoitteena olisi laajentaa Postin omistuspohjaa ja mahdollistaa Postin kasvun jatkuminen parantamalla sen taloudellista joustavuutta pörssiyhtiönä sekä vahvistamalla Postin ja sen brändin tunnettuutta sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.
”Visiomme on olla kansainvälinen, yhä kannattavampi jakelu- ja logistiikkayhtiö. Toteutuessaan listautuminen auttaisi meitä tällä matkalla”, keroo Postin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen.
Postin hallituksen Hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae kertoo, että Postin suunta ja strategia on selkeä.
”Tuloskehitys on ollut usean vuoden aikana vahvaa ja kannattavuus on parantunut. Yhtiö on onnistunut laajentamaan markkina-aluettaan sekä parantanut operatiivista tehokkuuttaan. Tulevaisuuteen valmis Posti on hyvässä kunnossa ja valmis mahdolliseen listautumiseen.”
Suunnitellulla listautumisella ei ole vaikutusta erityislailla turvattuun yleisjakeluvelvoitteeseen tai määräaikaiseen sanomalehtijakelun valtionavustukseen.
Posti tarjoaa kolmenlaisia palveluja
Posti on yksi johtavista jakelu- ja logistiikkayrityksistä Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Postilla on kolme raportoitavaa segmenttiä: postipalvelut, verkkokauppa- ja jakelupalvelut sekä varastointi- ja logistiikkapalvelut.
Postipalveluiden tarjoama sisältää jakelupalvelut, monikanavaiset palvelut ja digitaaliset palvelut, jotka kattavat muun muassa kirjeet (sekä yritys- että kuluttajakirjeet), monikanavaiset viestinvälitysratkaisut, sanoma- ja aikakausilehtien jakelun sekä osoitteelliset suoramarkkinointipalvelut Suomessa.
Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden tarjoama kattaa Suomessa pakettipalvelut ja rahtipalvelut sekä Baltian maissa pakettipalvelut.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut kattaa sopimuslogistiikan ja sisälogistiikan Suomessa ja Ruotsissa sekä yksittäisen varaston Norjassa.
Vaikka Postin liiketoiminta on organisoitu liiketoimintasegmentteihin, se hyötyy merkittävästi liiketoimintasegmenttien välisistä synergioista toiminnoissaan ja myynnissä. Noin 60 prosenttia Postin 15 000 yritysasiakkaasta ostaa palveluita useammalta kuin yhdeltä Postin segmentiltä.
Postin asiakaskunta koostuu yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaista. Julkisen sektorin asiakkaisiin kuuluvat valtion virastot ja kunnat. Yksityisen sektorin asiakkaisiin kuuluvat yksityisen sektorin yritykset ja kuluttajat.
Posti on ainoa toimija Suomessa, jolle Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on asettanut velvollisuuden tarjota postilain mukaisia yleispalveluvelvollisuuden piiriin kuuluvia postipalveluja. Sen lisäksi, että Posti on yleispalvelun tarjoaja, se on Maailman postiliiton sääntöjen mukainen Suomen nimetty operaattori.
Suomi on Postin syömähammas
Posti on tällä hetkellä vahvasti kotimainen toimija. Vuonna 2024 Postin liikevaihdosta 82,4 prosenttia syntyi Suomessa, 8,7 prosenttia Ruotsissa, 2,8 prosenttia Baltian maissa ja 6,1 prosenttia muissa maissa.
Vuoden 2024 lopussa Postin palveluksessa oli yhteensä noin 15 000 henkilöä, jotka edustivat noin 100 kansalaisuutta. Tämä tekee Postista yhden Suomen suurimmista yritystyönantajista.
Posti uskoo, että sen kilpailuetuja ovat tunnettu brändi, kattava synergioita luova verkosto Suomessa, markkinajohtajuus Suomessa sekä vahva tuloskunto.
Yhtiö aikoo kasvaa pääasiassa orgaanisesti, mutta lisäksi Posti voi harkita mahdollisia valikoituja yritysostoja. Posti pyrkii luomaan kasvua varastointi- ja logistiikkapalveluissa, verkkokauppa- ja jakelupalveluissa sekä digitaalisissa palveluissa yhtenäisen asiakashankintamallin, tarjoaman ja digitaalisten ratkaisujen avulla.
Posti on asettanut keskipitkän ajan tavoitteekseen vähintään kahden prosentin orgaanisen kasvun ja oikaistun liikevoiton yli viiden prosentin kasvun.
Osinkopolitiikkansa mukaan yhtiön tavoitteena on maksaa jatkuvasti kasvavaa varsinaista osinkoa ja jakaa vähintään 60 prosenttia nettotuloksesta osinkona.
Valtio jatkaa omistajana
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Joakim Strand kertoo, että valtion vastuullisella ja pitkäjänteisellä omistajapolitiikalla tuetaan omistajan keinoin Suomen kilpailukykyä, kestävää kasvua ja vakautta.
”Valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja yritysten kasvun tukemiseksi. Suunnitellun listautumisen yhteydessä valtion on tarkoituksena pysyä enemmistöomistajana. Uskon, että prosessilla olisi myös taloudellista toimeliaisuutta ja yhteiskunnallista keskustelua virkistävä vaikutus”, hän toteaa.
”Omistajaohjaustiimi on työskennellyt suunnitellun listautumisen parissa lähes vuoden ajan. Olemme omistajana analysoineet yhtiötä ja sen listausvalmiutta, seuranneet markkinakehitystä ja arvioineet ajankohtaa sekä yhtiön että markkinoiden kannalta. Valtio-omistajan näkökulmasta olemme valmiita seuraavaan vaiheeseen. Tavoitteenamme on luoda yhtiölle mahdollisimman hyvä kehityspolku sekä vahvistaa samalla valtion taloutta”, sanoo ylijohtaja Maija Strandberg valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.
Strandbergin mukaan Postin suunniteltu listautuminen ja yhtiön aiemmin tammikuussa 2025 maksama 150 miljoonan euron lisäosinko ovat osa hallitusohjelman mukaisen investointiohjelman rahoitusjärjestelyjä.
Lähiajan kasvuodotukset vaatimattomia
Posti arvioi liikevaihtonsa vuonna 2025 olevan 1,44–1 ,5 miljardia euroa, oikaistun käyttökatteen olevan 192–205 miljoonaa euroa ja oikaistun liiketuloksen 65–77 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 Postin liikevaihto oli 1,52 miljardia euroa, oikaistu käyttökate 208 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulos 80 miljoonaa euroa.
Yhtiö siis odottaa sekä liikevaihdon että oikaistun liiketuloksen laskevan viime vuodesta.
Vuosina 2022-2024 yhtiön kannattavuus on parantunut, mutta liikevaihto on junnannut paikallaan.
Postin mukaan nykyinen makrotalous- ja markkinatilanne lisää epävarmuutta talouden ennusteisiin ja kuluttajien luottamukseen. Kuluttajakäyttäytyminen vaikuttaa Postin liiketoimintaan ja voi vaikuttaa Postin toteutuneeseen tulokseen.
Konsernin liiketoiminnalle on ominaista kausiluonteisuus. Segmenttien liikevaihto, oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos eivät kerry tasaisesti vuoden aikana.
Kuluttajapakettien ja postipalveluiden osalta ensimmäinen ja neljäs vuosineljännes ovat tyypillisesti vahvoja, kun taas toinen ja kolmas neljännes ovat heikompia. Postivolyymin laskun odotetaan jatkuvan.
Sijoittaja Tomi Lindell kommentoi Postin listautumista laajasti viestipalvelu X:ssä.
”Posti mainostaa, että tuloskunto on hyvällä tasolla verrokkeihin nähden”, hän muun muassa toteaa.
#Posti mainostaa, että tuloskunto on hyvällä tasolla verrokkeihin nähden pic.twitter.com/W8L1y28bto
— Tomi Lindell (@Linde_To) September 19, 2025
Hyvä. Toivottavasti valtio malttaa pidättäytyä vain omistajan roolissa ja alaan liittyviä velvoitteita ja tukia karsitaan kilpailua vääristämästä.