Helsingin pörssin kurssikehitys vuosina 1970–2025 osoittaa, että plusmerkkisiä vuosia on ollut 68 prosenttia ja miinusmerkkisiä vuosia 32 prosenttia. Vanha sanonta kertoo, että lähes kolmessa neljäsosassa vuosista osakekurssit nousevat, ja muun ajan sijoittaja ihmettelee laskevia osakekursseja.
Historiasta löytyy runsaasti erilaisia poikkeuksia, joista useimmiten mainitaan Japanin Nikkei 225 -indeksin kehitys.
Japanissa osakemarkkinat nousivat voimakkaasti 1980-luvulla, jolloin korot olivat käytännössä nollassa ja Nikkei 225 -indeksin P/E-luku oli noin 100. Nikkei 225 -indeksi nousi aivan vuoden 1989 lopulla kaikkien aikojen ennätykseen noin 39 000 pisteen lähelle.
Sitten Japanin talous koki pitkän, vaikean vaiheen, jossa pörssikupla lakaistiin maton alle, ja seurauksena korot ovat pitkään olleet nollilla, valuutta on heikentynyt merkittävästi ja maa velkaantunut pahasti. Nikkei 225 -indeksiltä kesti noin 34 vuotta, ennen kuin se nousi nimellisesti yli vuoden 1989 lopun kurssitason.
Sijoittajalla ei ole huolta sijoituksista, jos jaksaa odottaa huipulla ostettujen osakkeiden nousua ostotason yli 30 vuotta.
Hyviä osakesijoitusten tuottoja on tullut kansainvälisen finanssikriisin pohjalta tehdyistä ostoista maaliskuun 9. päivän 2009 jälkeen.
USA:n S&P 500 -indeksi käväisi pohjapäivän aikana pisteluvussa 666. Joulukuun 11. päivänä 2025 S&P 500 -indeksi sulkeutui kaikkien aikojen ennätykseen, 6 901 pistettä. Kurssinousua on vuoden 2009 pohjasta kertynyt jo 936 prosenttia noin 17 vuoden aikana ja vuosituottona noin 15 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona teknopörssi Nasdaqin vuosituotto on ollut noin 19 prosenttia.
Vuoden 2025 aikana S&P 500 -indeksi on noussut dollarisijoittajalle mukavasti (17,3 prosenttia) ja Nasdaq vielä paremmin (22,2 prosenttia). Euroopan ”yleisindeksi” STOXX 600 on noussut tänä vuonna samana ajanjaksona kohtuullisesti 14,5 prosenttia.
Kuitenkin Helsingin pörssin yleisindeksi ilman osinkoja on noussut samana jaksona peräti 26,8 prosenttia.
Mitä indeksiä olisi kannattanut tänä vuonna ostaa eurosijoittajan kannalta, jos ei ole suojannut sijoituksia mahdolliselta dollarin arvon laskulta verrattuna euron arvon kehitykseen?
Monen sijoittajan mielestä Euroopan talouskasvu on ollut onnetonta nollan tasolla pyörimistä. Euroopassa ei ole kuin heikkoja johtajia, ja presidentti Donald Trump ei tiedä, kenelle voisi soittaa Euroopassa. Euroopasta ei löydy hyviä teknologiayhtiöitä, ja yritykset tekevät heikkoa tulosta.
Esimerkiksi amerikkalainen, vuoden 2000 yksi parhaimmista teknologiayhtiöistä, Cisco Systems, nousi tämän viikon keskiviikkona yli kevään 2000 kaikkien aikojen korkeimman noteerauksen. Sen sijaan Nokian kesän 2000 ylin kaupantekokurssi, 65 euroa, on vain haave yhtiön nykykurssiin (5,37 euroa) verrattuna.
Kuluvan vuoden tuotoissa moni sijoittaja on yllättynyt dollarin voimakkaasta heikentymisestä euroon verrattuna. Euron arvo suhteessa USA:n dollariin on 1,174. Vuoden 2024 päättyessä eurolla sai vain 1,036 dollaria. Euro on vahvistunut suhteessa dollariin tänä vuonna jo noin 13,4 prosenttia.
Useat amerikkalaiset ja eurooppalaiset investointipankit ennustavat USA:n dollarin arvon jatkavan laskua myös ensi vuoden aikana.
USA:n hallitus ja erityisesti presidentti Trump on puhunut heikentyvän valuutan puolesta, jotta maan vienti saadaan vetämään. USA:n keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoja vielä ensi keväänä 1–2 kertaa. Trump haastattelee parhaillaan viittä ehdokasta uudeksi keskuspankin pääjohtajaksi.
Trump kertoi kysyvänsä haastattelussa pääjohtajaehdokkailta kaksi kysymystä. Ensimmäinen on: aiotko pääjohtajana laskea ohjauskorkoja? Toinen kysymys on: kuinka paljon aiot laskea ohjauskorkoa? Merkittävien koronlaskujen odotetaan siis laskevan myös valuutan arvoa, koska tuotto dollarimääräisissä korkosijoituksissa on laskussa.
Alla olevista kuvista toinen näyttää eri pörssien kurssikehityksen vuosina 2000–2009 euroissa ja dollareissa. Vuoden 2000 keväällä alkoi dotcom-kuplan puhkeaminen, jota seurasi terrorismin vastainen sota. Markkinoiden lasku päättyi vasta vuoden 2003 keväällä.
2000-luvun heikoimpia pörssejä kurssikehityksellä mitattuna olivat Nasdaq ja S&P 500, erityisesti eurosijoittajan näkökulmasta. Euro vahvistui vuosina 2000–2009 dollarin suhteen peräti 42,5 prosenttia.
Vuoden 1999 viimeisenä päivänä euro/dollari oli 1,006 ja vuoden 2009 lopussa arvo oli 1,433. Euron raju vahvistuminen söi suuren osan sinänsä kohtuullisesta USA:n pörssi-indeksien kehityksestä. Esimerkiksi S&P 500 -indeksi laski 24,1 prosenttia, mutta eurosijoittajan kannalta tulos oli −46,7 prosenttia. Vastaavasti Nasdaqin tuotto dollareissa vuosina 2000–2009 oli −44,2 prosenttia ja ilman valuuttasuojausta eurosijoittajalle −60,9 prosenttia.
Valuutan arvon kehityksellä voi siis olla suuri vaikutus sijoittajan kokonaistuottoon.
Hyvä juttu! Ihan asiallinen varoitus stereotypioista ja niiden vaikutuksesta.
Uskoisin että sijoittajan kannattaa pitäytyä tulostaan kasvattavissa markkinajohtajissa ja hajauttaa eri valuutta-alueille.
Vaikka tällä hetkellä dollarin arvoon kohdistuu hurjia paineita (ihan perustellusti), niin ei ole kirkossa kuulutettu, että euro olisi nykyään immuuni ”poliittisille riskeille”.
En hämmästyisi jos tuo Trumpin ”ristiretki” keskuspankin riippumattomuutta vastaan päättyisi luottamuksen heikentymiseen dollaria vastaan, jolloin velkakirjat eivät menisi edes nykyisellä korolla kaupaksi.
Riskittömän saatavan koron nousu väistämättä nostaa myös yritysten rahoituskustannuksia (kauan jarkuneen koron nousun tapauksessa).
Myönnän että edellisen presidentin kaudella näin kyseisen markkinan vakaampana kuin se näköjään on, enkä olisi ikinä voinut kuvitella hyökkäystä keskuspankin riippumattomuutta vastaan. Aina siellä presidentit ovat purnanneet korkotasosta, mutta tämä nykyinen meno on ihan omaa luokkaansa.
Ymmärrän huolen, mutta pidän johtopäätöksiä osin liioiteltuina. Dollarin asema ei perustu yksittäisiin presidentteihin tai edes keskuspankin hetkelliseen poliittiseen paineeseen, vaan Yhdysvaltojen talouden kokoon, pääomamarkkinoiden syvyyteen, oikeusjärjestelmään ja dollarin globaaliin reservistatukseen. Historia osoittaa, että myös huomattavasti rajummat poliittiset kriisit ovat heikentäneet luottamusta vain tilapäisesti.
Trumpin retoriikka keskuspankkia kohtaan ei ole institutionaalinen muutos vaan poliittista painostusta, jota Yhdysvalloissa on nähty ennenkin eri muodoissa. FEDin riippumattomuus ei ole tosiasiallisesti murentunut, eikä markkina hinnoittele skenaariota, jossa Yhdysvallat menettäisi rahoituskykynsä tai jossa valtionvelkakirjoille ei löytyisi kysyntää. Päinvastoin, kriisitilanteissa pääomat virtaavat edelleen dollariin ja Treasurieseihin.
Lisäksi euron poliittiset riskit eivät ole vähäisempiä: euroalueella ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa, velkavastuut ovat epäsymmetriset ja poliittinen fragmentaatio on rakenteellinen ongelma. Tässä valossa on vaikea argumentoida, että euro olisi dollaria vakaampi pitkällä aikavälillä.
Yritysten rahoituskustannusten nousu ei myöskään ole yksiselitteisesti negatiivinen signaali, vaan usein seurausta vahvasta talouskasvusta ja inflaatiopaineista. Markkinajohtajat, joilla on hinnoitteluvoimaa ja vahva kassavirta, selviävät tästä ympäristöstä paremmin kuin heikot toimijat – juuri siksi Yhdysvallat on edelleen houkutteleva sijoituskohde.
Lyhyesti: poliittinen melu ei ole sama asia kuin rakenteellinen rapautuminen, ja dollarin hautajaisia on julistettu jo vuosikymmeniä – toistaiseksi ennenaikaisesti.
Hyviä tarkennuksia. Toivottavasti myös oikeusvaltio säilyy.
En siis todellakaan usko, että eurosta olisi dollarille korvaaja, eikä siitä siihen olisikaan.
Suomalaiset eivät olisi ainoa porukka Euroopassa, jotka todennäköisesti kärsisivät kyseisestä (onneksi hyvin epätodennäköisestä) muutoksesta.
Nyt FED ehti uusia Alueellisia johtajiaan ja siten turvata riippumattomuuttaan.
Poliittiseksi meluksi en kuitenkaan MAGA-liikettä lieveilmiöineen laskisi.
Hyvä kun oikaisit hätiköityjä johtopäätöksiä, tosin en sanonut että liittovaltio ei saisi lainaa, vaan pohdiskelin kustannusten nousua. Yhtä kaikki hyvä tarkennus ja informaatio. Kiitos siitä.