Viikon mittainen markkinoiden helpotusralli päättyi sunnuntaina yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Vain päiviä sen jälkeen, kun tulitauko oli palauttanut riskihalukkuuden maailman pörsseihin ja painanut öljyn hinnan tuntuvasti alemmas, Yhdysvaltain ja Iranin rauhanneuvottelut kaatuivat Islamabadissa.
Varapresidentti JD Vance ilmoitti yli 21 tuntia kestäneiden neuvottelujen jälkeen, ettei sopimukseen päästy. Iranin ydinaseohjelma jäi ylittämättömäksi esteeksi.
Presidentti Donald Trump julisti tämän jälkeen Yhdysvaltain laivaston aloittavan kaiken Iranin satamiin suuntautuvan ja niistä lähtevän meriliikenteen saarron maanantaina kello 10 New Yorkin aikaa.
Iranin Islamilainen vallankumouskaarti vastasi välittömästi. Sen mukaan jokainen salmea lähestyvä sotilasalus tulkitaan tulitauon rikkomiseksi. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi syytti Yhdysvaltoja neuvottelujen torpedoinnista ja väitti osapuolten olleen ”tuumien päässä” yhteisymmärrysasiakirjasta.
Markkinat reagoivat ennustettavasti. Brent-raakaöljy hyppäsi 7,4 prosenttia ja ylitti jälleen sadan dollarin rajan asettuen noin 102 dollariin tynnyriltä. Amerikkalainen WTI-viitelaatu nousi kahdeksan prosenttia yli 104 dollariin.
Yhdysvaltojen osakefutuurit ja Aasian osakemarkkinat kääntyivät laskuun, ja dollari vahvistui turvasatamakysynnän vetämänä.
Saarron todellinen laajuus on tosin Trumpin alkuperäistä retoriikkaa kapeampi. Yhdysvaltain keskuskomentokeskus CENTCOM täsmensi, ettei saarto koske Hormuzinsalmen kautta muihin kuin Iranin satamiin kulkevia aluksia.
Iso-Britannia ilmoitti samana iltana, ettei osallistu saartoon.
Viikon ralli pyyhkiytyi pois tunneissa
Viikon mittakaavassa kontrasti on hätkähdyttävä. Tulitauon julistaminen viikko sitten laukaisi yhden vuoden 2026 rajuimmista helpotusralleista, kun markkinat hinnoittelivat nopeasti sisään konfliktin päättymistä.
S&P 500 -indeksi kipusi yli 3,5 prosenttia, ja MSCI:n kehittyvien markkinoiden mittari nousi peräti 7,4 prosenttia. Bitcoin pomppi lähes kymmenen prosenttia ja ylitti hetkellisesti 73 000 dollarin rajan.
Öljymarkkinoilla liike oli käänteinen ja voimakas. WTI-futuurit romahtivat viikon aikana 13,4 prosenttia, ja Brent päätyi perjantaina noin 95 dollariin tynnyriltä. Vielä maaliskuussa Brent oli käynyt 112 dollarissa.
Francis Tan, Indosuez Wealthin Aasian pääanalyytikko Singaporessa, tiivisti tilanteen ytimekkäästi. Hänen mukaansa viime torstaista ja perjantaista lähtien markkinoihin hinnoiteltu helpotus todennäköisesti haihtuu viikon alussa, ja tunnelma palaa puolustuskannalle.
Rauhanodotukset olivat alun perinkin hauraalla pohjalla. Neuvottelujen osapuolten vaatimukset olivat niin kaukana toisistaan, että moni analyytikko piti läpimurtoa jo ennakolta epätodennäköisenä.
Iran vaati salmen hallintaa, sotakorvauksia, alueellista tulitaukoa Libanon mukaan lukien ja ulkomailla jäädytettyjen varojensa vapauttamista. Yhdysvallat puolestaan edellytti Iranin luopuvan ydinasekunnianhimostaan.
Hormuzinsalmi pysyy maailmantalouden akilleenkantapäänä
Konfliktin ytimessä on sama pullonkaula, joka on hallinnut energiamarkkinoita helmikuun lopusta lähtien. Hormuzinsalmen kautta kulki ennen sotaa noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.
Yhdysvaltain ja Israelin ilmaiskujen käynnistyttyä 28. helmikuuta Iran sulki salmen käytännössä kokonaan. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kutsunut tilannetta maailman öljymarkkinoiden historian suurimmaksi tarjontahäiriöksi.
Laivaliikenteen seurantatiedot osoittivat alussa 70 prosentin pudotuksen salmen liikenteessä. Sen jälkeen kulku on supistunut lähes olemattomiin. Abu Dhabi National Oil Companyn toimitusjohtaja Sultan Al Jaber kertoi viime viikolla, että Persianlahdella odottaa edelleen 230 öljytankkerialusta lasteineen.
Saarron taloudellinen logiikka on selkeä, joskin riskialtis. Trumpin hallinto pyrkii katkaisemaan Iranin öljytulovirran pakottaakseen Teheranin neuvottelupöytään.
Iran on sodan aikana jatkanut omien alusten liikennöintiä salmen kautta ja hyötynyt räjähtäneistä öljynhinnoista. Se on myös perinyt aluksilta jopa kahden miljoonan dollarin kauttakulkumaksuja. Brookings Institutionin tutkija Robin Brooks on arvioinut, että Iranin öljyviennin tukkiminen voisi lopulta nopeuttaa salmen avautumista enemmän kuin mikään muu toimenpide.
Vastapuolen näkemys on jyrkästi toinen. Teheranin yliopiston apulaisprofessori Zohreh Kharazmi on todennut, ettei Yhdysvallat ole asemassa sanella Iranille ehtoja, ja varoittanut maata valmistautuneen pitkittyvään sotaan.
Stagflaation haamu kummittelee
Konfliktin taloudelliset seuraukset ulottuvat kauas Persianlahdelta. Energian hintojen nousu on jo nyt ruokkinut inflaatiota ympäri maailmaa ja pakottanut keskuspankkeja tarkistamaan ennusteitaan.
Yhdysvalloissa viimeisin kuluttajahintaindeksi osoitti kuukausitason nousua 0,9 prosenttia ja vuositason inflaatiota 3,3 prosenttia. Goldman Sachs on nostanut taantuman todennäköisyyden seuraavien 12 kuukauden aikana 30 prosenttiin öljyn hintapiikin vuoksi ja ennustaa työttömyysasteen nousevan 4,6 prosenttiin vuoden 2026 loppuun mennessä.
Euroopassa tilanne on vielä huolestuttavampi. EKP on jo lykännyt suunniteltuja koronlaskuja ja leikannut kasvuennusteitaan.
Oxford Economicsin mallinnuksen mukaan pitkittyvä konflikti voisi pudottaa maailmantalouden kasvun 1,4 prosenttiin vuonna 2026 ja työntää useimmat suuret kehittyneet taloudet taantumaan. Erityisen haavoittuvia ovat energiantuonnista riippuvaiset taloudet kuten Saksa ja Italia. OECD:n mukaan Iso-Britannia kärsisi suurista talouksista pahiten.
Historiallisesti jokaista merkittävää öljyn hintapiikkiä on seurannut jonkinasteinen globaali taantuma. Charles Schwabin analyytikot ovat todenneet, että vaikka sota päättyisi nopeasti, energiahintojen lasku ja infrastruktuurin normalisoituminen vievät aikaa, mikä pitää inflaatiopaineet koholla vuoden jälkipuoliskolle.
Sijoittajan näkymät sumeat
Yhdysvaltain ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi käynnistyy maanantaina, kun Goldman Sachs raportoi tuloksensa. Saman viikon aikana vuorossa ovat JPMorgan Chase, Bank of America, Wells Fargo, Citigroup ja Morgan Stanley.
Pankkisektorin tulokset kertovat paljon siitä, miten rahoitusmarkkinoiden voimakas heilunta ja kohonneet korot ovat vaikuttaneet tulonmuodostukseen.
Energiasektori on vuoden 2026 selvä voittaja noin 34 prosentin nousullaan, mutta sijoittajat ovat alkaneet varovaisesti keventää positioitaan siltä varalta, että rauha romahduttaisi öljyn hinnan ja samalla energiaosakkeiden arvostukset.
Bitcoin on käyttäytynyt konfliktin aikana yhä selvemmin riskiomaisuuseränä perinteisten turvasatamien sijaan. Kryptovaluutta putosi sunnuntaina noin 3,4 prosenttia ja painui alle 71 000 dollarin, kun se vielä lauantaina kävi kauppaa yli 73 000 dollarissa.
Coin Bureaun perustaja Nic Puckrin on varoittanut, ettei bitcoinin kestävä nousu kohti 90 000 dollaria ole mahdollinen ilman selkeää tulitaukoa, öljyn painumista kohti 80 dollaria tynnyriltä ja odotettua pehmeämpää talouskehitystä Yhdysvalloissa.
Kaksi skenaariota, yksi epävarmuus
UBS on laskenut S&P 500 -indeksin vuoden 2026 tavoitettaan 7 700:sta 7 500:aan Iranin sodan aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Lasku on maltillinen, mikä kertoo siitä, että Wall Street yhä uskoo konfliktin päättyvän ennemmin kuin myöhemmin.
Sijoittajat hinnoittelevat tällä hetkellä kahta rinnakkaista skenaariota. Nopea diplomaattinen ratkaisu laukaisisi voimakkaan helpotusrallin osakkeissa ja romahduttaisi öljyn hinnan kenties 10–15 dollarilla tynnyriltä yhdessä yössä.
Pitkittyvä konflikti puolestaan ajaisi raakaöljyn kohti 120 dollaria tai sen yli ja painaisi osakemarkkinat uusiin pohjiin.
Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif on tarjonnut välitystään ja pyytänyt Trumpilta kahden viikon jatkoaikaa ennen uusia sotilaallisia toimia. Varapresidentti Vance jätti diplomaattisen oven raolleen todetessaan, että Yhdysvallat jättää pöydälle ”lopullisen ja parhaan tarjouksensa”.
Hormuzinsalmen saarron ensimmäiset tunnit paljastavat, pysyykö tilanne hallittuna vai ajautuuko konflikti uuteen eskalaatiokierteeseen. Kumpikaan skenaario ei ole hinnoiteltu lopullisesti sisään.
