Presidentti Donald Trump totesi tiistaina Valkoisessa talossa, ettei Yhdysvallat ole vielä valmis vetäytymään Iranista, mutta lupasi poislähtöä ”hyvin lähitulevaisuudessa”. Lausunto oli hänen suorasanaisin viestinsä siitä, että helmikuun 28. päivänä yhdessä Israelin kanssa aloitettu Operation Epic Fury saattaa olla kääntymässä loppusuoralle.
Viestin sisältö ja taistelukenttien todellisuus ovat tosin eri asioita.
Trumpin mukaan Yhdysvaltain asevoimat ovat iskeneet yli 7 000 kohteeseen eri puolilla Irania. Ballistiset ohjuslaukaukset ovat hänen mukaansa vähentyneet 90 prosenttia ja drooni-iskut 95 prosenttia. Iranin laivasto, ilmavoimat ja tutkajärjestelmät on tuhottu, ja yli sata alusta on upotettu tai tehty toimintakyvyttömiksi.
🚨 MASSIVE NEWS: President Trump confirms the US will soon be leaving Iran
— Eric Daugherty (@EricLDaugh) March 17, 2026
"We're not ready to leave yet, but we WILL be leaving in the near future. We're leaving pretty much in the very near future." 🇺🇸
"Right now, they've been decimated from every standpoint! And we've had… pic.twitter.com/vejiSUPEWU
Operaation kolmannella viikolla nämä väitteet kuulostavat ennenaikaisilta. Israel ilmoitti tiistaina surmanneensa Ali Larijanin, Iranin turvallisuusjohtajan ja vallankumouskaartin päällikön, sekä Basij-joukkojen komentajan. Kyseessä ovat korkeimman profiilin salamurhat sen jälkeen, kun hengellinen johtaja Ali Khamenei surmattiin sodan ensimmäisenä päivänä.
Iran on jatkanut ohjus- ja drooni-iskuja Israeliin, Yhdysvaltain tukikohtiin ja Persianlahden valtioihin. Iskuissa on kuollut vähintään 13 amerikkalaista sotilasta. Siviili-infrastruktuuria on vaurioitunut Dubain kansainvälistä lentoasemaa myöten.
Sijoittajan kannalta sodan varsinainen kipupiste ei ole kuitenkaan Iranin asevoimien tuhoutuminen vaan Hormuzinsalmen kohtalo.
Iran on käytännössä sulkenut maailman tärkeimmän öljynkuljetusreitin, jonka läpi kulkee normaalioloissa viidennes maailman raakaöljystä. IEA on kutsunut tilannetta historian suurimmaksi öljyn tarjontahäiriöksi.
Brent-raakaöljyn hinta on noussut sodan aikana noin 40 prosenttia. IEA:n maaliskuun raportissa tynnyrihinnat kävivät lähellä 120:tä dollaria ennen tasaantumista. Energiatutkimusyhtiö Rystad Energyn mukaan hinta voi nousta 135 dollariin, mikäli tilanne jatkuu neljä kuukautta. Wood Mackenzien analyytikot pitävät jopa 200 dollarin hintaa mahdollisena.
Eurooppa on alttiimpi kuin osakemarkkinat kertovat
Osakemarkkinoiden reaktio on toistaiseksi ollut yllättävän maltillinen. S&P 500 -indeksi on laskenut sodan alusta vain kolmisen prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin Trumpin vuoden 2025 tullipäätösten aiheuttama yli kymmenen prosentin pudotus.
Euroopassa ja Aasiassa laskut ovat olleet tuntuvampia. Stoxx Europe 600 -indeksi koki maaliskuun puolivälissä ensimmäiset peräkkäiset viikkotappionsa tänä vuonna. Energia-intensiiviset sykliset toimialat kuten kaivosyhtiöt ja teollisuus ovat kärsineet eniten.
Sijoittaja.fi-jäsenyys alehintaan
Sijoittaja.fi tarjoaa kattavat työkalut ja tiedot markkinoiden seuraamiseen sekä parempien sijoituspäätösten tekemiseen. SalkunRakentajan lukijat saavat 20 %:n alennuksen jäsenyydestä alennuskoodilla SRSI20
Charles Schwabin analyytikot arvioivat Aasian olevan kaikkein haavoittuvin, mutta myös Euroopan altistus energiakriisille on merkittävä. Pääomavirtoja on siirtynyt Yhdysvaltain osakkeisiin, joita pidetään suhteellisena turvasatamana.
Konfliktin pitkittyessä euroalueen bruttokansantuotteen kasvu voi hidastua 0,5 prosenttiin vuoden jälkipuoliskolla. Inflaatio saattaa samassa skenaariossa nousta yli neljään prosenttiin, mikä pakottaisi EKP:n nostamaan korkoja tilanteessa, jossa talouskasvu jo hiipuu. Stagflaation riski on todellinen.
IEA:n 32 jäsenmaata ovat päättäneet vapauttaa 400 miljoonaa tynnyriä strategisista öljyvarastoistaan. Historiallinen päätös ei silti riitä korvaamaan salmen sulkeutumisen aiheuttamaa tarjontavajetta, joka on noin 20 miljoonaa tynnyriä vuorokaudessa.
Öljyä suurempi ongelma
Hormuzinsalmen sulkeutuminen ei ole pelkkä öljykriisi. Salmen kautta kulkee normaalisti noin 35 prosenttia maailman ureasta ja yli viidennes lannoitteista, mikä uhkaa maataloutta juuri kylvökauden kynnyksellä.
Neljännes maailman heliumista tulee Qatarista salmen kautta. Heliumin saatavuus on ollut valmiiksi niukkaa tekoälysirujen tuotannon tarvitseman jäähdytyksen vuoksi. Petrokemian tuotannossa käytettävien naftaan ja polymeerien toimitukset ovat häiriintyneet, ja korvaavien lähteiden hinnat nousevat jo.
Laivojen sotariskivakuutusten hinnat ovat nousseet nelin-viisinkertaisiksi. Rahtiyhtiöt kiertävät paitsi Hormuzinsalmen myös Punaisen meren ja Suezin kanavan reitin Afrikan eteläkärjen kautta. Kuljetuskustannusten nousu valuu väistämättä kuluttajahintoihin.
Yhdysvalloissa sisäinen energiantuotanto pehmentää iskua, mutta epävarmuus syö vuoden 2026 kasvuennusteita.
Euroopalle tilanne on vakavampi. Kööpenhaminan yliopiston professori Christian Bueger varoitti Euroopan ajautuvan suureen energian toimitusvarmuuskriisiin, ellei salmea saada avattua.
Irtautumisstrategia puuttuu
Trumpin retoriikassa sodan loppu on aina lähellä. Konkreettista suunnitelmaa siitä, mitä tapahtuu pommitusten päätyttyä, ei kuitenkaan ole esitetty.
Connecticutin kongressiedustaja Jim Himes vaati Valkoista taloa kertomaan loppupelin. Kansallisen terrorisminvastaisen keskuksen johtaja Joe Kent erosi tiistaina sanoen, ettei voi hyvällä omallatunnolla tukea sodan jatkamista.
Presidentin oman arvion mukaan Iran tarvitsisi vuosikymmenen asevoimiensa jälleenrakentamiseen. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta se ohittaa tyystin kysymyksen siitä, kuka hallitsee Irania sodan jälkeen ja miten Hormuzinsalmi avataan turvallisesti.
Nato-liittolaiset eivät ole lähettäneet sotalaivoja salmen avaamiseksi. Trumpin ehdotus monikansallisesta saattueoperaatiosta on saanut vaimeita vastauksia. Japani ja Australia ilmoittivat, ettei niillä ole suunnitelmia laivojen lähettämisestä.
Sijoittajalle olennaisin kysymys on, kuinka kauan salmi pysyy suljettuna.
Iranin uusi hengellinen johtaja Mojtaba Khamenei on luvannut pitää Hormuzinsalmen kiinni, ja vallankumouskaarti on ilmoittanut ampuvansa jokaisen aluksen, jolla on yhteys Yhdysvaltoihin tai Israeliin.
Alpine Macron päägeopoliittinen strategi Dan Alamariu varoitti, ettei loppu ole näkyvissä. Hän arvioi markkinapaniikin huippukohdan osuvan yhdestä kolmeen viikon päähän.
Sodan taloudelliset seuraukset eivät pääty tulitauon päivänä. IEA on jo leikannut maailman öljynkulutusennustettaan 210 000 tynnyrillä päivässä vuodelle 2026, ja Persianlahden tuottajamaat ovat supistaneet tuotantoaan vähintään kymmenellä miljoonalla tynnyrillä vuorokaudessa varastotilan täyttyessä.
Vakuutuspreemioiden normalisoituminen, laivaliikenteen palautuminen ja tuotannon uudelleenkäynnistäminen vievät viikkoja ellei kuukausia, vaikka aselevosta sovittaisiin huomenna.
