Ennen helmikuun 28. päivän iskuja Hormuzinsalmen läpi kulki 138 alusta päivässä. Kolme viikkoa myöhemmin Britannian merenkulkuviranomainen UKMTO laskee liikenteen alle viiteen alukseen. Pudotus on niin jyrkkä, että sitä on vaikea hahmottaa muuten kuin toteamalla ilmeinen: salmi on kiinni.
Normaalioloissa viidennes maailman öljystä ja merkittävä osa nesteytetystä maakaasusta kulkee tämän kapean väylän kautta. Nyt Brent-raakaöljyn hinta on noussut helmikuun puolivälin noin 70 dollarista yli sataan dollariin barrelilta, eli lähes 40 prosenttia kolmessa viikossa. Nousu on niin nopea, ettei sen kaltaista ole nähty sitten kevään 2022.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vastaus tuli keskiviikkona. Järjestö ilmoitti jäsenmaiden strategisten varastojen ennätysmäisestä vapauttamisesta, 400 miljoonasta barrelista. Luku kuulostaa valtavalta, mutta maailma kuluttaa öljyä noin 105 miljoonaa barrelia päivässä.
Varastot riittävät siis vajaaksi neljäksi päiväksi.
Energiastrategikko Naif Aldandeni tiivisti ongelman Al Jazeeran haastattelussa. Hänen mukaansa kyseessä on pieni laastari suureen haavaan.
IEA:n arvion mukaan maailman öljytarjonta supistuu maaliskuussa noin kahdeksalla miljoonalla barrelilla päivässä, kun salmen sulkeutuminen ja tuottajamaiden korvaavien reittien kapasiteettirajoitteet otetaan huomioon.
Irak ja Kuwait ovat jo alkaneet ajaa tuotantoaan alas. Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat voivat joutua seuraamaan perässä, mikä tekisi vajeesta entistä syvemmän.
Aasiassa pelko, Wall Streetillä varovaisuus
Yhdysvalloissa S&P 500 on laskenut toistaiseksi melko maltillisesti, noin neljä prosenttia alkuvuoden huipuistaan. JPMorgan Chase varoittaa kuitenkin kymmenen prosentin pudotuksen mahdollisuudesta, jos sota pitkittyy.
Wall Streetin pelkokerroin eli VIX-indeksi on kohonnut lähes 24 pisteeseen.
Yhdysvaltain markkinat ovat siis selvinneet toistaiseksi kevyesti verrattuna Aasiaan. Japanin Nikkei 225 putosi yhdessä päivässä yli viisi prosenttia 9. maaliskuuta, Etelä-Korean Kospi kuusi prosenttia ja Taiwanin pääindeksi 4,4 prosenttia.
Intia on kärsinyt pahiten. Maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn tuoja on menettänyt BSE Sensex -indeksistään noin kahdeksan prosenttia helmikuun lopusta, ja ulkomaiset sijoittajat ovat vetäneet maan osakemarkkinoilta maaliskuun aikana yli 52 000 miljoonan rupian edestä pääomia. Riippuvuus tuontiöljystä näkyy nyt suoraan pääomavirroissa.
Edes Persianlahden pörssit eivät tarjonneet turvasatamaa. Dubai ja Abu Dhabi sulkivat pörssinsä kahdeksi päiväksi alkuiskujen jälkeen. Avautuessaan Dubain indeksi romahti 4,7 prosenttia, ja kiinteistökehittäjät Aldar Properties sekä Emaar Properties menettivät viisi prosenttia. Uusien joukkolainojen liikkeeseenlasku on pysähtynyt.
Millaisia hintaskenaarioita analyytikot piirtävät?
Energiamarkkinoiden veteraanit vertaavat tilannetta vuosien 1973 ja 1979 öljykriiseihin, mutta mittakaavaltaan Hormuzinsalmen sulkeutuminen ylittää molemmat.
IEA:n entinen öljyosaston johtaja Neil Atkinson kuvailee uutistoimisto CNBC:lle tilannetta mahdollisesti ennennäkemättömäksi energiakriisiksi.
Markkinatoimijat vaativat Goldman Sachsin mukaan nyt noin 14 dollarin riskipreemiota barrelilta verrattuna konfliktin edeltävään tasoon.
Analyysitalo Rystad Energy arvioi, että neljän kuukauden häiriö nostaisi Brentin 135 dollariin. Wood Mackenzie on esittänyt jopa 200 dollarin barrelihintaa, mikäli kysyntätuhoa ei tapahdu tarpeeksi nopeasti.
Kenties olennaisempaa kuin yksittäiset hintaennusteet on se, etteivät analyytikot löydä skenaariota, jossa öljyn hinta laskisi merkittävästi ilman salmen avautumista.
Iranin vallankumouskaarti IRGC on luvannut pitää salmen suljettuna. Uusi hengellinen johtaja Mojtaba Khamenei on vahvistanut linjan.
Toisella puolella Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright arvioi CNBC:lle, että laivastosaattueoperaatiot voisivat alkaa aikaisintaan maaliskuun lopussa.
Väli on pitkä markkinoille, jotka hinnoittelevat riskiä päivätasolla.
Palaako stagflaatio?
Vuoden 2026 alussa inflaatio oli rauhoittunut Yhdysvalloissa 2,4 prosenttiin ja euroalueella alle kolmeen prosenttiin. EKP oli laskenut ohjauskorkoaan useaan otteeseen, ja korkomarkkinat hinnoittelivat lisää kevennyksiä. Näkymä on sittemmin muuttunut juuriaan myöten.
Öljyshokki iskee talouteen, joka ei ollut vielä elpynyt. Suomi oli edelleen taantumassa tai sen rajamailla. Yhdysvalloissa bensiinin hinta on noussut yli neljän dollarin gallonalta eli korkeimmilleen sitten vuoden 2023 lopun.
Jos energian hinnannousu siirtyy pohjainflaatioon, keskuspankkien liikkumatila korkojenlaskuissa kapenee juuri silloin kun taloutta eniten pitäisi tukea.
Alpine Macron -yhtiön geopoliittinen päästrategi Dan Alamariu varoittaa torstaina julkaistussa analyysissaan, että markkinoiden sotaan liittyvä paniikki saavuttaa todennäköisesti huippunsa seuraavien yhdestä kolmeen viikon aikana.
”Loppua ei ole näkyvissä. Hormuzinsalmi on käytännössä suljettu, ja markkinat alkavat hinnoitella pitkää ja epävarmaa loppunäytöstä”, hän toteaa.
JPMorgan puolestaan kuvaa tilannetta niin, että markkinat vasta alkavat hinnoitella konfliktin syvempiä taloudellisia seurauksia. Näiden kahden arvion ero on merkittävä: toinen puhuu paniikin huipusta, toinen sen alusta.
Presidentti Donald Trump vakuutti G7-johtajille, että Iran on lähellä antautumista. Markkinat eivät ainakaan toistaiseksi jaa tätä optimismia.
Kiina on toistaiseksi pysynyt konfliktin ulkopuolella, mutta maa on Persianlahden öljyn suurin ostaja. Jos Kiina neuvottelee Iranin kanssa erillisratkaisun tai reitittää öljyä maareittejä pitkin, globaali tarjontavaje pienenee merkittävästi.
Goldman Sachs arvioi, että täydellinen kuukauden katkos LNG-kuljetuksissa salmen läpi nostaisi eurooppalaisen maakaasun TTF-viitehinnan 74 euroon megawattitunnilta. Yli kahden kuukauden katkos veisi hinnan yli sadan euron. Perjantaina TTF noteerattiin 31,6 eurossa.
