Dark Mode Light Mode

Nordea palkitsee omistajiaan ruhtinaallisesti

Nordea jakaa tilikauden 2026 osinkonsa ensi kertaa kahdessa erässä. Koko vuoden osinkotuotto nousee kiitettäväksi ja sitä täydentävät omien osakkeiden ostot.
Nordea pankki pankkisektori pankit talous Nordea pankki pankkisektori pankit talous
Kuva: Nordea Oyj.

Nordea siirtyy tilikaudesta 2026 alkaen malliin, jossa osinko maksetaan kahdesti vuodessa. Ensimmäinen erä perustuu noin puoleen alkuvuoden tuloksesta, ja sen on määrä irrota elokuun alussa puolivuosikatsauksen jälkeen. Toinen erä maksetaan vasta tilikauden päätyttyä, kun yhtiökokous on vahvistanut hallituksen antaman osinkoehdotuksen.

Käytäntö on pankille uusi. Marraskuussa 2025 Nordea ilmoitti uuden strategiansa yhteydessä aikovansa jakaa osinkonsa kahdessa erässä vuodesta 2026 alkaen. Maaliskuun yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutuksen päättää puolivuosiosingosta ja vahvisti samalla tilikaudelta 2025 maksettavan 0,96 euron osakekohtaisen osingon. Puolivuosiosingolle asetettiin kolmen miljardin euron yläraja.

Ratkaisevaa määrän kannalta on, mistä tuloksesta erä lasketaan. Väliosinko perustuu tilikauden ensimmäisen kuuden kuukauden tulokseen, ja sen määrä on 50 prosenttia puolivuotiskauden tuloksesta. Laskentapohja on raportoitu tulos, josta ei siivota pois kertaluonteisia eriä.

Ensimmäiselle neljännekselle kirjattu uudelleenjärjestelykulu pienentää alkuvuoden tulosta ja siten myös elokuun maksua, muistuttaa OP aamukatsauksessaan.

Kulu ei ole vähäinen. Nordea kirjasi tammi–maaliskuulle 190 miljoonan euron uudelleenjärjestelyerän, verojen jälkeen 144 miljoonaa euroa. Summasta 168 miljoonaa oli henkilöstökuluja, 19 miljoonaa muita kuluja ja 3 miljoonaa poistoja. Koska erä leikkaa nimenomaan raportoitua tulosta, se valuu suoraan puolivuosiosingon laskentaan.

OP arvioi ensimmäisen erän jäävän 0,33 euroon osakkeelta. Luku on maltillinen suhteessa siihen, mihin koko vuoden jako-osuus viittaa, ja selittyy pitkälti alkuvuoden kertakululla. Frank Vang-Jensenin johtama pankki ei ole antanut euromääräistä ennakkotietoa, vaan tarkka summa ratkeaa vasta heinäkuun puolivuosikatsauksessa.

Alkuvuoden tuloskunto puoltaa silti kohtuullista erää. Ensimmäisellä neljänneksellä osakekohtainen tulos oli 0,36 euroa ja oman pääoman tuotto 15,4 prosenttia. Korkokate supistui odotetusti neljä prosenttia ohjauskorkojen laskun myötä, mutta nettopalkkiotuotot kasvoivat kuusi prosenttia.

Konsensus laskee jako-osuuden ylälaitaan

Koko vuoden osingon suuruus seuraa pankin vakiintunutta linjaa: periaatteena on jakaa 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta.

Analyytikoiden konsensus arvioi tilikauden 2026 raportoiduksi osakekohtaiseksi tulokseksi 1,42 euroa. Osinkopolitiikan haarukkaan suhteutettuna se merkitsisi 0,85–0,99 euron osinkoa osakkeelta, painopisteen asettuessa runsaan 0,90 euron tienoille.

Markkinoiden oma ennuste osuu tämän vaihteluvälin yläreunaan. Konsensus arvioi Nordean jakavan tilikaudelta 2026 yhteensä 0,98 euron osakekohtaisen osingon, mikä vastaa noin 69 prosentin jako-osuutta.

Toteutuessaan se jatkaisi pankin tapaa korottaa osinkoaan: Nordea on kasvattanut osakekohtaista osinkoaan viimeisen kolmen vuoden ajan tasaisesti kahdella sentillä vuodessa.

Jos elokuun erä jää OP:n arvioimaan 0,33 euroon ja koko vuoden osinko yltää konsensuksen 0,98 euroon, kevään 2027 maksettavaksi jää noin 0,65 euroa. Tilikauden jälkeen tuleva maksu on siis selvästi puolivuosiosinkoa suurempi.

Kolmen miljardin euron katto jää näillä osakekohtaisilla tasoilla selvästi saavuttamatta.

Osinkotuotto pysyy kuuden prosentin tuntumassa

Noin 16,3 euron kurssilla konsensuksen 0,98 euron osinko tuottaisi 6,0 prosentin osinkotuoton. Politiikan haarukan ääripäillä laskettuna osinkotuotto asettuisi 5,2 ja 6,1 prosentin väliin. Pohjoismaisten pankkien joukossa taso on kilpailukykyinen, joskaan ei poikkeuksellinen.

Osinko ei silti ole pankin ainoa pääoman palautuksen kanava. Nordea täydentää jakoa omien osakkeiden takaisinostoilla ja tavoittelee strategiakaudella 2026–2030 yhteensä yli 20 miljardin euron varojen jakoa.

Riskit kytkeytyvät pankkitoiminnan perusmekaniikkaan. Ohjauskorkojen lasku kaventaa korkokatetta, talouden hyytyminen kasvattaa luottotappioriskiä ja vakavaraisuussääntely voi rajata jakovaraa. Alkuvuoden neljän prosentin korkokatteen supistuminen muistuttaa, ettei tuottojen pohja ole kiveen hakattu.

Tosin ohjauskorkojen laskua ei näillä näkymin ole ainakaan lyhyellä aikavälillä tulossa, vaan EKP:llä on enemmänkin paineita nostaa ohjauskorkoja inflaatiopaineiden vuoksi.

Nordea julkaisee puolivuosikatsauksensa 16. heinäkuuta ja hallitus päättää ensimmäisen osinkoerän tarkan suuruuden. Irtoamispäiväksi on kaavailtu 5. elokuuta.

Kuvapankkikuvat: Depositphotos

Pysy mukana markkinoiden rytmissä!

SR-uutiskirje on yksi Suomen monipuolisimmista sijoittamisen ja talouden uutiskirjeistä. Saat sähköpostiisi mielenkiintoisimmat sisällöt kolmesti viikossa.

SalkunRakentaja noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR). Käsittelemme tietojasi luottamuksellisesti ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Lue lisää tietosuojakäytänteistämme tietosuojaselosteesta.


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *