Osa Venäjän varakkaimmista, mukaan lukien presidentti Vladimir Putinia lähellä olevia liikemiehiä, on kuluneen vuoden aikana siirtänyt miljardeja dollareita maan rajojen ulkopuolelle.
Uutistoimisto Bloombergin haastattelemien varakkaiden venäläisten mukaan taustalla on huoli talouden suunnasta ja pelko siitä, että valtio takavarikoi heidän omaisuutensa.
Asetelma on kääntynyt muutamassa vuodessa. Vuoden 2022 täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen länsipakotteet pakottivat monet oligarkit tuomaan varojaan takaisin Venäjälle ja rekisteröimään yhtiönsä kotimaahan, samalla kun ulkomaiset omistukset jäädytettiin.
Kotimaassa odottivat kuitenkin toisenlaiset riskit. Vuodesta 2024 alkaen viranomaiset ovat kiihdyttäneet näyttäviä omaisuuden takavarikointeja, ja kohteiksi ovat valikoituneet etenkin liikemiehet, joilla on kaksoiskansalaisuus tai muita siteitä ulkomaille.
Epävirallisten pääomavirtojen kokoa on vaikea arvioida, sillä osa liikkuu läpinäkymättöminä kryptomaksuina. Bloombergin lähteet arvioivat varovaisesti, että virallisten tilastojen ulkopuolella maasta on tänä vuonna virrannut kymmeniä miljardeja dollareita, enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskuspankin mukaan sodan ensimmäisenä vuonna maasta poistui laajalla mittarilla noin 250 miljardia dollaria.
Varat hakeutuvat kryptovaluuttoihin, kultaan, ulkomaiseen kiinteistöomaisuuteen ja yksityisiin rahastoihin, painottuen Persianlahdelle. Yksi liikemies kertoi Bloombergille siirtävänsä rahaa Kyprokselle ja Arabiemiraatteihin, toiset nimesivät kohteikseen Turkin, Saudi-Arabian ja Afrikan.
Uutta vauhtia pako sai maaliskuussa. Suljetussa tapaamisessa miljardööri Suleiman Kerimov ehdotti, että paikalla olleet liikemiehet maksaisivat valtiolle tuntuvan korvauksen 1990-luvulla kootuista omaisuuksistaan. Putin otti ajatuksen suopeasti vastaan, ja vaikka Kreml kiisti jälkikäteen pyytäneensä oligarkeilta rahaa, viesti oli mennyt perille.
Valtiosta tuli oligarkkien suurin uhka
Takavarikoinnit ovat muuttuneet yksittäisistä tapauksista järjestelmäksi. Valtakunnansyyttäjä Aleksandr Gutsan kertoi maaliskuussa, että syyttäjänvirasto palautti valtiolle viime vuonna omaisuutta yli neljän biljoonan ruplan eli noin 51,5 miljardin dollarin arvosta.
Kokonaisuutena hyökkäyksen alusta vuoden 2025 loppuun Venäjällä on virallisten tietojen mukaan kansallistettu omaisuutta noin 6,5 biljoonan ruplan arvosta.
Tutkimusyhtiö Cedaruksen arvion mukaan noin 12 prosenttia Forbesin venäläismiljardöörien listalle vuosina 2021–2023 päässeistä on kokenut kansallistamisen, takavarikkoyrityksen tai pakkomyynnin.
Kohteiden joukossa on ollut myös lujasti valtaapitäviin sidottuja nimiä.
Maatalousjätti Rusagron perustaja Vadim Moškovitš pidätettiin maaliskuussa 2025, ja häneen kytkettyä omaisuutta on siirretty valtiolle 550 miljardin ruplan eli noin 7,6 miljardin dollarin arvosta. Kultayhtiötään hallinnut Konstantin Strukov puolestaan otettiin kiinni lentokentällä hänen ollessaan matkalla Turkkiin, ja hänen passinsa mitätöitiin.
Oikeuskäytäntö on taipunut takavarikointien tueksi. Perustuslakituomioistuin linjasi keväällä 2025, että 1990-luvun yksityistämisiä koskevissa kanteissa vanhentumisaika ei käytännössä päde, koska sen laskenta alkaa vasta syyttäjän tarkastuksesta.
Ilmiötä pitkään seurannut Ilja Šumanov, Transparency Internationalin Venäjän-osaston entinen johtaja, on kuvannut kehitystä valtiovetoisena varallisuuden uudelleenjakona. Hänen mukaansa korruptiokanteista on tullut väline siirtää omaisuutta valtion haltuun.
Talous hyytyy ja pankit natisevat
Pako osuu ajankohtaan, jolloin sodan tuoma kasvupyrähdys on Venäjällä hiipunut. Vuosina 2023–2024 yli neljän prosentin vauhtia kasvanut talous jäi viime vuonna noin prosenttiin, ja Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa tälle vuodelle vain prosentin kasvua.
Julkinen talous vuotaa. Alkuvuoden 2026 budjettialijäämä kipusi 4,6 biljoonaan ruplaan, mikä oli 2,3-kertainen edellisvuoden vastaavaan jaksoon nähden, ja öljy- ja kaasutulot romahtivat vuositasolla 45 prosenttia. Venäjän hyvinvointirahaston likvidit varat ovat supistuneet sodan alusta 6,5 prosentista alle kahteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Rahaa on haettu myös veronmaksajilta ja lainanottajilta. Arvonlisävero nousi vuoden alussa 20 prosentista 22:een, ja ohjauskorko on pysytellyt 16 prosentin tuntumassa inflaation hillitsemiseksi.
”Sodan ensimmäisinä vuosina Venäjän talous osoittautui monia arvioita kestävämmäksi, mutta nyt puskurit ovat tyhjentyneet”, totesi Kielin maailmantalousinstituutin johtaja Moritz Schularick kesäkuussa julkaistussa raportissa.
Rahoitussektorin hälytysvalot vilkkuvat. Kremliä lähellä oleva talousajatushautomo CMASF varoitti keväällä järjestelmätason pankkikriisin uhasta, ja järjestön mittareilla ongelmaluottojen osuus on jo ylittänyt Kansainvälisen valuuttarahaston kriisikynnyksenä pitämän kymmenen prosentin rajan. Kotitalouksien konkurssit nousivat viime vuonna noin puoleen miljoonaan.
Pako kulkee kryptossa
Varojen siirtotavat ovat kehittyneet, kun tavoitteena on väistää sekä länsipakotteita että Kremlin katsetta. Dubaista on tullut kryptovaluuttojen solmukohta, ja epävirallisia reittejä on avautunut Armeniaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan.
Yksi keskeisistä välineistä on ruplaan sidottu A7A5-stablecoin. Sen laskee liikkeelle kirgisialainen yhtiö, ja vakuutena ovat talletukset pakotelistalla olevassa venäläispankissa Promsvjazbankissa.
Token liittyy A7-nimiseen maksuyhtiöön, jonka omistavat moldovalainen pakosalla oleva pankkiiri Ilan Šor ja Promsvjazbank. Bloombergin mukaan A7 välitti vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla maksuja 7,5 biljoonan ruplan eli noin 96 miljardin dollarin arvosta. Analyysiyhtiö Ellipticin mukaan A7A5-tokenilla on liikuteltu alle vuodessa yli 100 miljardin dollarin edestä varoja.
Länsi on yrittänyt tukkia reitin. Britannia, Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet A7A5:n ja sen ympärille rakentuneet kirgisialaiset kryptopörssit pakotteisiin, ja päävaihtopaikkana toimineen Grinexin sulkeminen romahdutti tokenin vaihtovolyymin.
Kiinteistömarkkinoilla venäläisraha näkyy edelleen. Bloombergin lähteiden mukaan ostoja on tehty Dubain lisäksi Turkissa ja Monacossa.
Rakenne on suunniteltu kestämään iskuja. A7A5:een ei ohjelmoitu jäädytystoimintoa, ja pakotteista huolimatta osa maksuista kulkee yhä verkoston läpi. Analyytikot odottavat jo seuraavaa, entistä hajautetumpaa versiota samasta mallista.
