Asuntokauppa sujui vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattain joutuisasti, mutta huhtikuusta eteenpäin asuntokaupan kokonaismäärissä on jääty selvästi vuoden takaisesta.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa kertoo, että kesäkuun asuntokauppamäärät jäivät selvästi vuoden takaisesta. Kesäkuussa asuntokauppoja solmittiin noin 18 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Viljamaan mukaan tämän vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana tammi–kesäkuussa asuntokaupan kokonaismäärä jäi noin 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta. Vuoden 2026 alkuvuoden kauppamäärät olivat käytännössä vuosien 2023 ja 2024 kauppamäärien tasoilla.
Keskeisimmät syyt kehitykselle on maaliskuun alussa alkanut Hormuzinsalmen sulku ja sitä seurannut korkojen nousu, mikä on nostanut jälleen suomalaisten kuluttajien epävarmuutta asuntokaupoilla.
”Luonnollisesti Hormuzinsalmen sulku on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintoja sekä näkyy konkreettisesti kuluttajien lompakoissa bensapumpuilla. Voidaan perustellusti sanoa, että viimeisen viiden vuoden aikana Putinin ja Trumpin politiikat eivät ole olleet myötämielisiä myöskään suomalaisille asuntovelallisille”, Viljamaa toteaa.
Viljamaa kertoo, että suomalaisten suosima 12 kuukauden euribor oli vuosi sitten toukokuussa noin kaksi prosenttia, kun tämän vuoden toukokuussa vastaava korko oli noin 2,85 prosenttia.
”Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainassa lainan kuukausierä tarkoittaa korkeammalla korolla noin 80 euroa enemmän”, hän konkretisoi.
Asuntojen hinnat ovat tasaantuneet korkojen noususta huolimatta
Asuntojen hinnat ovat laskeneet kohta neljä vuotta Suomessa.
Viljamaan mukaan yksi keskeisimmistä syistä kotitalouksien mollivoittoisille tunnelmille on huoli asuntovarallisuuden kehityksestä.
”Asuntojen hintakehitystä verrataan tyypillisesti vuoden takaisiin lukuihin, ja niihin verrattuna asuntojen hinnat ovat edelleen selkeässä laskussa. Tämän vuoden hintakehitys käytettyjen kerrostaloasuntojen osalta on kuitenkin rohkaiseva, sillä hinnat ovat tasaantuneet ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat jopa hieman nousseet vuoden alusta.”
Käytettyjen kerrostaloasuntojen hintoja ovat painaneet pääkaupunkiseudulla etenkin pienet yksiöt ja kaksiot, joita on rakennettu runsaasti varsinkin vuosina 2017–2022.
”Tällaisten asuntojen hinnat ovat laskeneet erityisen paljon, mikäli asuntoon kohdistuu iso taloyhtiölaina, valinnainen vuokratontti tai vuokratontti sekä voimakkaasti noussut hoitovastike. Tällaisen asunnon hinta on voinut laskea neljässä vuodessa jopa 30–35 prosenttia. Markkinoiden reaktio tuntuu olevan sellainen, että tuon ajanjakso asunto ei kelpaa juuri kenellekään”, Viljamaa pohtii.
Koska hinnat ovat laskeneet reippaasti, markkinoilla on tarjolla myös runsaasti ylihinnoiteltuja asuntoja, Viljamaa arvioi.
”Selvästi ylihinnoiteltu asunto ei mene kaupaksi tietenkään millään. Asuntomarkkinoita vaivaa myös edelleen kohtaanto-ongelma: pieniä asuntoja on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi sekä myyntiin että vuokralle, mutta isompia perheasuntoja huomattavasti vähemmän. Kuvaavaa on, että kiinnostusta on enemmän neljän huoneen asuntoihin kuin yksiöihin.”
Kesäkuussa myyntiajat laskivat selvästi
Myyntiajat kääntyivät selvään laskuun kesäkuussa kaikissa asuntotyypeissä ja eri puolilla Suomea.
Myyntiaikojen selkeä lasku on Viljamaan mukaan yksi osoitus asuntomarkkinoiden käänteestä asuntojen hintojen tasaantumisen lisäksi.
”Asuntomarkkinoiden tahmeudesta kertoo kuitenkin se, että esimerkiksi Helsingin kesäkuun keskimääräinen myyntiaika oli 110 päivää ja vuonna 2021 myyntiaika oli 56 päivää. Käytännössä myyntiaika on siis tuplat vuoden 2021 asuntomarkkinoihin verrattuna. Asuntomarkkinoiden tasapainoisessa tilanteessa myyntiaika on noin 2 kuukautta.”
Pohjoismaat eivät ole samanlaisia asuntomarkkinoiden tilanteen osalta. Esimerkiksi Tukholmassa myyntiaika on keskimäärin kuukauden tällä hetkellä.
